Langinkoski tarjosi alhaisesta vesitilanteesta riippumatta hyvät kilpailuolosuhteet

Radalla oli hyväntuulisia melojia, vaikka rata oli poikkeuksellinen alhaisesta vesitilanteesta ja siellä melottiin aivan uusia reittejä.

Tämä kevät on ollut hiukan haastava ja pitkään pohdittiin pystytäänkö koskicrossin kisat järjestämään jos vesitilanne huononee entisestään. Kisaan ilmoittautuminen virkistyi vasta viime hetkillä, tällä saatiin järjestäjiin uutta intoa ja sarjojakin saatiin onneksi järjestettyä. Kilpailijoita oli kaikkiaan 20 kappaletta.

Kohinaa edustanut ja koskicrossin naisten junnusarjan voittanut Nea Rautio kertoo päivän tunnelmista. Minkälainen rata oli viime vuoteen verrattuna ja onko lisää kisasuunnitelmia tälle kaudelle?

Oli hyvä tunnelma, pääsi melomaan paljon, ihmiset kannustivat toisiaan ja sain myös neuvoja. Junnusarjakin saatiin järjestettyä, joka oli musta tosi kivaa. Rata oli ihan kiva. Se että vedentaso oli paljon matalampi viime vuoteen verrattuna, niin rata oli erilainen. En osaa suoraan sanoa, kumpi oli parempi, koska ne oli niin erilaiset.  Ei ole kisasuunnitelmia crossin puolella, mutta freestyle -melonnassa on sitten enemmän kisoja tulossa. Kisat kyllä innostivat aloittamaan harjoittelemaan enemmän myös laskemista ja crossikin alkoi kiinnostaa enemmän.”

Hyvillä mielin oli myös Jaakko Hallikainen, joka saapui melontakautensa avajaisiksi edustamaan Kohinaa kisoihin

Kisapäivä oli kaikin puolin onnistunut, vaikka sitä vietettiinkin viileissä ja joen puolesta vähävetisissä tunnelmissa. Paikalle oli saapunut mukavasti kilpailijoita moneen eri sarjaan olosuhteista huolimatta. Myös joitain kiinnostuneita katsojia oli löytänyt tiensä rannoille. Järjestelyt toimivat hienosti ja infot ym. käytännön asiat olivat selkeitä. Tämän vuoden rata oli hyvin mietitty ja se sisälsi jopa enemmän haastetta kuin viime vuoden rata. Oli mielestäni hyvä, että radalla oli pari vaihtoehtoista reittiä; se lisäsi taktisen pohdinnan osaa. Vaikka vettä oli tänä vuonna verrattain vähän, niin radasta oli silti saatu mielenkiintoinen ja taitoja erotteleva.

Suurkiitokset Kahvila Dagmar, Welhonpesä, Velhon Kota Äkäslompolossa ja Lapin Maria kisojen sponsoroinnista runsailla palkinnoilla.

Teksti: Jarkko Hautamäki
Kuva: Tomi Paronen

Lue myös Kymen Sanomien juttu koskimelonnan superviikonlopusta (maksumuurin takana).

Tulokset: sijoitus, nimi, seura (finaaliin päässeet)

Miehet yleinen
1 Visa Rahkola Tuus-Melojat
2 Petri Syrjäläinen Mikkelin Melojat
3 Onni Eronen Melanvilauttaja
4 Aarne Miettinen Merimelojat

Naiset yleinen
1 Marjaana Terni Pyhtään melojat
2 Tuuli Terni Joensuun Kauhojat
3 Tiia Boman Lieksan melojat
4 Taru Terni Pyhtään melojat

Juniori naiset 18
1 Nea Rautio Kohina
2 Pourmirzaei Artmis Kallan melojat
3 Pourmirzaei Amitis Kallan melojat

Miehet 45
1 Ville Eronen Melanvilauttajat
2 Aarne Miettinen Merimolojat
3 Juuso Järventie Tampereen Vihuri

Kilpailukutsu: Freestyle Suomi-Cup 1/2025

Ajankohta: Lauantai 3.5.2025

Kilpailupaikka: Hirvikoski Pernoo, Kinkkubingo (Koskipoukamantie)

Järjestävä seura: Whitewater Canoeing Finland ry (WWCF)

Sarjat

– Miehet yleinen kilpasarja
– Naiset yleinen kilpasarja
– Junioripojat kilpasarja
– Junioritytöt kilpasarja
– Harrastesarja

Kilpasarjoihin osallistuvalla täytyy olla Melonta- ja soutuliiton kilpailulisenssi. Valmistaudu esittämään kilpailulisenssi ennen kilpailua – kilpailulisenssin tarkastetaan ennen kilpailun alkua.

Harrastesarja on tarkoitettu aloitteleville melojille, joiden taidot eivät vielä riitä kilpasarjan suoritukseen.

Yksilökilpailun sijoitusten perusteella lasketaan myös pisteet myös seurojen välistä Suomi-Cupin kokonaiskilpailua varten.

Aikataulu

11:30 kilpailukokous
12:00 alkuerät, semifinaalit ja finaalit.

Alkuerien jälkeen pidetään noin 45 minutin tauko ennen finaaleja. Kilpailuformaattia voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan.

Säännöt

Kilpasarjat: Voimassa olevat Suomen Melonta- ja Soutuliiton Freestylemelontaa koskevat yleiset kilpailusäännöt: Melonta- ja soutuliiton säännöt ja  Freestylemelonnan Suomi-Cup säännöt 2025.

Harrastesarja ja seurakilpailu: Freestylemelonnan Suomi-Cup säännöt 2025.

Ilmoittautuessaan kilpailuun kilpailija sitoutuu noudattamaan kilpailun turvaohjeita ja hyväksyy freestyleresults.com palvelun henkilötietojen käsittelyehdot.

Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu

Ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään torstaina 1.5.2025 klo 23:59 kuluessa freestyleresults.com palvelun kautta.

Osallistumismaksu on 17 euroa /meloja (vain yksi maksu jos juniori osallistuu myös yleiseen sarjaan). Maksutiedot toimitetaan perjantaina 2.5.2025. Maksu pankkisiirtona.

Kilpasarjalaisilta kilpailulisenssin voimassaolo tarkastetaan ennen kilpailua. Lisäksi jokaisella osallistujalla tulee olla vakuutus, joka kattaa kilpailemisen freestylemelonnassa.

Lähtölista

Lähtölista julkaistaan perjantai-iltana 2.5.2025 freestyleresults.com palvelussa.

Kilpailun yhteyshenkilöt

Kari Nykänen
0440300967
k_nykanen @ hotmail.com

instagram.com/freestylesuomicup
youtube.com/@freestylesuomicup
facebook.com/freestylesuomicup
freestyleresults.com

Koskimelonnan superviikonloppu 3.5.-4.5.2025

Etelän koskimelontakilpailujen olosuhteet voisivat olla paremmatkin, mutta se ei estä yrittämästä. Kilpailukauden avaa superviikonloppu Kymijoella. Freestyle- ja crosskisa samana viikonloppuna, joten nyt kannattaa tulla kauempaakin.

Tätä kirjoittaessa Hirvikoski toimii – näin ollen freestylemelonnan Suomi-Cupin 1. osakilpailun kisajärjestelyt launtaiksi 3.5. ovat täysillä käynnissä. Kilpailuun ilmoittautuminen avataan 26.4. ja kilpailukutsun löydät sitten Koskimelonta.comista.

Kymikoskicros järjestetään sunnuntaina 4.5. Vesitilanteen vuoksi kilpailu sopii erinomaisesti ekakertalaisille, joten tässäpä linkki kilpailukutsuun/ilmoittautumiseen.

Peruttu – Myllykoski Bigwater Festival 2025

Kevään heikko vesitilanne johti tilanteeseen, että tapahtuman peruminen tämän kevään osalta on perusteltua. Palataan Myllykosken kisoihin ensi keväänä, tarkemmin sanottuna 18.4.2026 klo 14: 00. Tällöin kilpaillaan 20. kertaa Myllykoskella. Juhlakilpailulle luvassa ainakin +17 °C lämmintä, auringon paistetta, lettuja, makkaraa ja hienoja suorituksia koskessa.

Slalomkisat Pieksämäen hallilla

Pieksämäen uimahallissa pidettiin 16.11 koko päivän mittaiset koskipujottelun taitoja mittaavat kisat. Tavallisesti koskipujottelukisoja pidetään kesäisin virtaavissa vesissä. Nyt talvikaudella hallikisat tarjosivat hyvän mahdollisuuden melojille tavata sekä harjoitella yhdessä.

Kisaamaan tuli runsaslukuinen joukko niin lajin huipulta kuin juuri lajiin tutustuneitakin. Hallikisojen hienous piileekin siinä, että jokainen saa varmasti palaa purtavakseen miten saada kaikki radan portit parhaaseen mahdolliseen aikaan. Melan vedoille sekä tekniikoille piirreltiin ajatuskarttaa jo hyvissä ajoin ennen kisoja, mikä loi huikean oppimisympäristön kokeneellekin pujottelijalle.

Kisasta teki myös hienon se, että sarjoja oli junnuista ikämiehiin, mutta yleisten lisäksi myös C-sarja sekä aivan pienimmille lapsille saatiin hienot suoritukset rikastamaan alkanutta melonta harrastusta.

Tästä on hyvä jatkaa, sillä koskipujottelijan kevät tuo tullessaan lukuisia tapahtumia. Hallikisat motivoivat harjoittelemaan tulevaa kevättä varten. Melojien mukaan Pieksämäen uimahallin puitteet sekä järjestelyt toimivat loistavasti.

Tulokset (top 3):

K1 M
1. Petri Syrjäläinen, MiMe
2. Sylvain Eckhardt, K&C
2. Jarkko Hautamäki, PKS

K1 M45
1. Jari Hukkanen, Kajak
2. Toni Fohlin, MiMe
3. Pekka Vilja, Kajak

C1M
1. Petri Syrjäläinen, MiMe
2. Jarkko Hautamäki, PKS
3. Sylvain Eckhardt, K&C

K1 W
1. Artmis Motaghian, KaME
2. Jutta Telivuo, M
3. Venla Öster, PKS

K1 U18
1. Artmis Motaghian, KaME
2. Amitis Motaghian, KaME
3. Taika Manninen, PKS

Teksti: Jarkko Hautamäki, Kuvat: Arttu

Taru Terni tuplamestariksi freestylemelonnan SM-kilpailuissa

Freestylemelonnan suomenmestaruuskilpailut melottiin Lieksan Neitikoskella lauantaina 14.9. Kilpailu oli freestylemelojien kauden päätöskilpailu ja samalla maajoukkueen katsastuskilpailu vuoden 2025 MM-kilpailuihin, mikä toi kilpailuihin lisää panosta, kun jaossa oli SM-mitalien lisäksi ensi vuoden edustuspaikat. Neitikoski oli vaativassa matalan veden virtaamassa, joten MM-karsintarajojen ylittämisestä ennakoitiin haastavaa.

Päivän kirkkain tähti oli viimeistä vuottaan junnuissa melova Pyhtään Melojien Taru Terni, joka voitti suomenmestaruudet sekä naisissa että alle 18 v tytöissä. Naisissa Taru voitti ylivoimaisilla pisteillä 560 ennen siskoaan Tuuli Terniä, joka saavutti pisteet 240. Pronssia vei sisarusten äiti Marjaana Terni. Alle 18 v tytöissä hopeaa meloi Kohinan Nea Rautio, joka samalla otti ensimmäisen kiinnityksensä maajoukkueeseen ja pronssia TuusMelojien Anne Pantsar. Naisissa oli myös tiukka kilpailu MM-edustuspaikoista, koska viittä maapaikkaa oli tavoittelemassa yhteensä seitsemän melojaa. MM-karsintarajan ylitti kuusi naista, joista viisi finalistia otti kiinnityksen MM-kisapaikkaan.

Miehissä odotettiin kovaa kilpailua kärjen kesken ja mitalikolmikko meloikin finaalissa sadan pisteen sisään. Suomenmestaruuden otti Kyrönjoen Koskihäjyjen erittäin kokenut Tuomas Kaukola pisteillä 910 ennen TuusMelojien Visa Rahkolaa ja Melanvilauttajien myös junnuissa melonutta Onni Erosta.
Viimeistä vuotta junnuissa melonut Onni Eronen voitti poikien alle 18v sarjan ylivoimaisesti pisteillä 640 ennen nuoria lupauksia, joista Joensuun Kauhojien Veikka Viinisalo voitti hopeaa 10 pisteen kaulalla ennen Oulun Seudun Melojien Aapo Pahkalaa. Veikka Viinisalo otti samalla ensimmäisen kiinnityksensä edustusjoukkueeseen. Miehet yli 45 v sarjan voitti myös Oulun Seudun Melojien Mikko Pahkala.

Kilpailutulokset FreestyleResults.com

Teksti: Jyri Hämäläinen. Kuvassa Taru Terni, kuvaaja: Tommi Kontkavaara

Live striimi: Freestyle SM 2024 & Suomi-Cup 4/2024 Neitikoskella 14.9.

Klikkaa tästä live striimin lauantaina 14.9. klo 10:00. Tilaa Youtubessa Freestyle Suomi-Cup -kanava ennakkoon niin saat myös muistutuksen kilpailusta sähköpostiisi. Striimin ohella tuloksia voi seurata freestyleresults.comissa.

SM-kilpailun jälkeen on Lieksan Melojien järjestämä luuppikisa, joka on tarkoitus striimata aikataulun sen salliessa. Kisasäännöt: Kilpailuissa melotaan LiMen vanhemman mallisilla Dancer XT koskikajakeilla. Tarkoituksena on stoppariin sisäänmenon jälkeen upottaa kuohun sisään voimakkaasti, jolloin kajakki nousee vertikaalisti yli 45 asteen kulmaan kohden yläilmoja. Siis Suomeksi tehdä yli 45 asteen keulaluuppi. Tuomarit arvioivat luupin onnistumisen. Voittaja on pudotuskisan viimeiseksi selvinnyt kilpailija.

Slalom SM 2024 Taivalkoskella


Slalomin SM-kilpailu käytiin lauantaina 7.9. Taivalkosken melontakeskuksessa.

Kilpailuformaatti: Finaaliin pääsee MK1 karsinnan 7 parasta, MK1 45+ karsinnan 5 parasta. Muissa sarjoissa ei melota erillistä finaalia. Tulokset määräytyvät paras kahdesta formaatilla eli 1. ja 2. laskun paremman laskun perusteella.

Tulospalvelu (racegorilla.com)

Kuva: Jean-Luc Fel, IG: eanaterraluminis

Jonne Hirvonen koskimelonnan olosuhdetyöryhmän puheenjohtajaksi

Jonne Hirvonen on aloittanut Suomen Melonta- ja Soutuliiton koskimelonnan olosuhdetyöryhmän uutena puheenjohtajana  – tavoitteena on saada Suomeen lisää koskimelonnan harrastuspaikkoja sekä kansainvälisen tason kilpailupaikkoja.  

Koskimelonnan olosuhdetyöryhmän tavoite on kunnianhimoinen: “Uskomme, että meillä on Suomessa lähivuosina vähintään 10-kertainen määrä aktiivisia junioreita sekä vähintään viisi kiinteää harrastus- sekä kilpailupaikkaa ympäri Suomea.” 

Taustaa 

Euroopan Unionin ennallistamisasetus vaikuttaa suomalaisten virtaavien vesien ja koskien ennallistamiseen sekä samaan aikaan Suomen hallituksen valtakunnallinen Nousu-ohjelma on merkittävä tekijä koskien ennallistamisessa.  

Kosken turvallisuuden ja koskialueen monipuolisen käytön varmistamiseksi koskien kiveämisen tarkka suunnittelu on erityisen tärkeää. Suomen koskimelontayhteisön aktiivit ovatkin olleet paikallisesti mukana eri hankkeissa, kuten 2024 keväällä avatussa Hiitolanjoen ennallistamisessa. 

Kokemuksemme mukaan niin kalat kuin koskimelojatkin viihtyvät virtaavissa vesissä, missä on selkeä päävirta, vedessä liikkuminen on mahdollista eri virtaamilla sekä koskesta löytyy syvät sekä isot akanvirrat. Koskimelontaan soveltuvasta kosken ennallistamisesta hyötyvät myös retkimelojat, koskessa virkistys- ja kuntoilumielessä melovat koskimelonnan harrastajat sekä kaupalliset kumilauttasafariyrittäjät.  

Koskimelonta Suomessa  

Koskimelonta ei ole Suomessa kehittynyt suosituksi harrastukseksi ja urheiluksi, koska pysyviä harjoitus- ja kilpailupaikkoja ei ole. Ainoa koskipujottelun kiinteä harjoittelu- ja kilpailupaikka sijaitsee Taivalkoskella. Analogiaa voidaan hakea Suomen 60-luvun laskettelumahdollisuuksista.  

Olosuhteiden haastavuudesta huolimatta Suomen freestylemelojat ovat viime aikoina saavuttaneet hyvää kansainvälistä menestystä MM-tasolla, kuten juniorimiesten MM-hopea ja sekä yleisten sarjojen 7. sijat 2023 MM-kisoissa USA:ssa. Koskicrossi oli ensimmäistä kertaa mukana Pariisin 2024 kesäolympialaisissa. Koskicrossi ja koskipujottelu (mukana jo 1992 Barcelonasta saakka) houkuttelivat viikon ajaksi 12 000 katsojan koskimelontastadionin täyteen. 

Toiminta 

Aktiiviset koskien ennallistamishankkeet, kuten Vapaa Virtaankoski sekä siihen liittyvä koskialueen kokonaisvaltainen ennallistaminen tarvitsevat ammattimaista yhteistyötä sekä kokemusperäistä näkemystä jo suunnitteluvaiheessa. Virtaankosken ennallistaminen on tällä hetkellä urakkakilpailutuksessa ja rakentaminen alkaa syksyllä 2024. Koskimelojat ovat olleet tässä hankkeessa mukana jo suunnitteluvaiheessa ja ovat tuoneet näkemyksiä suunnittelun tueksi. Kosken kiveämisen ja rakentamisen aikana on paikalla SMSL:n kokemusasiantuntija. 

Koskimelonnan eri kilpailumuodot koskicrossi, koskipujottelu ja freestylemelonta hyödyntävät kosken virtoja eri lailla, jotka toteutuvat hyvin suunnitellussa koskessa. Freestylemelonta tarvitsee tarpeeksi pitävän, syvän ja turvallisen aallon tai stopparin, jotta lajiharjoittelua voi tehdä. Tämän voi toteutua säädettävällä melontakynnyksellä.  

Olympiastatuksen omaavat koskipujottelu sekä koskicrossi hyödyntävät koskea noin 200 metrin matkalla, jossa jokaiseen kilpailuun erikseen suunniteltu rata mittaa melojien taitoja sekä hyödyntää kosken ainutlaatuisia virtauksia, aaltoja ja akanvirtoja. 

Myös virkistyksen ja kuntoilun vuoksi koskessa melovat harrastajat hyötyvät näistä urheilijoiden harjoittelupaikoista. Retkimelojille on tärkeää turvata tarpeeksi syvä ja selkeä läpilaskureitti. 

Tavoite 

Tavoitteena on, että Suomessa on lähivuosina vähintään 10-kertainen määrä aktiivisia junioreita sekä ympäri Suomea vähintään viisi kiinteää harrastus- sekä kilpailupaikkaa, jotka palvelevat koskimelonnan eri muotoja: freestyle, koskipujottelu sekä koskicrossi. Haluamme samalla nostaa koskimelontalajien profiilia sekä houkutella uusia harrastajia vauhdikkaiden lajien pariin.  
  
Nyt muodostettu koskimelonnan olosuhdetyöryhmä tulee olemaan koskien ennallistamisessa aktiivinen ja ammattimainen osapuoli.  Asiantuntijaryhmällä on valmius ja osaaminen olla mukana eri hankkeiden valmistelu, suunnittelu sekä toteutusvaiheessa. Työryhmällä on teknistä, kaupallista, kansainvälistä sekä kokemusperäistä annettavaa koskien ennallistamisen suunnitteluun sekä rakentamiseen. Suomessa on lukuisia jokia sekä koskia, joita tullaan ennallistamaan tulevina vuosina.  
  
Tämän hetken ykkös-prioriteettinä on Virtaankosken ennallistaminen sekä paikallisten harjoituspaikkojen luominen Tampereen, PK-seudun ja Pohjois-Suomen alueelle. Olosuhdetyöryhmän muodostavat tällä hetkellä TkT Leo Janka, DI Heikki Rauatmaa, Ins. AMK Toni Fohlin, DI Ville Eronen, YTT Tapio Nykänen, Melonta- ja Soutuliiton koulutus- ja harrastekoordinaattori Kai Lindqvist ja puheenjohtaja KTM Jonne Hirvonen 

Kuva: Ivar Hüt © LatvijasKanoeAsociacija