Koskimelonta

Koskimelonta on vauhdikas melontamuoto, joka on jakautunut alalajeiksi slalom (pujottelu), koskisyöksy (WWR) ja freestyle (rodeo). Lisäksi koskessa voi puljata omaksi ilokseen, puljaaminen lieneekin suosituin koskimelonnan ”laji”. Koskimelonta kehittää kajakin hallintaa, sekä opettaa toimimaan virtaavan veden ehdoilla.
Koskikajakki on normaalia kajakkia lyhyempi ja yleensä valmistettu muovista. Nykyään rodeokajakin pituus on 170-220 cm, ns. yleiskoskarin pituus on 250-350 cm ja WWR:n pituus on n. 500 cm (lasikuitu tms.). Useilla melontaseuroilla on myös koskikalustoa.
Ennen koskimelonnan aloittamista koskissa, on hyvä harjoitella hieman perus melontatekniikoita. Sileällä vedellä on hyvä harjoitella erilaisia tuentoja, vetoja jne. Myöskin eskimo-käännös kannattaa opetella. Eskimon osaaminen ei ole ehdoton välttämättömyys, mutta tekee lajin harrastamisesta paljon mukavampaa, kun ei tarvitse uida aina kaatumisen jälkeen. Talvisin on seuroilla uimahallivuoroja, joissa on hyvä harjoitella em. taitoja. Talvi onkin oikea aika aloittaa koskimelontaharrastus!
Varusteita kajakin ja melan lisäksi tarvitaan ehdottomasti kelluntaliivit, kypärä, mela ja aukkopeite. Kylmänveden aikaan (kevät/syksy) tarvitsee lisäksi suojautua kylmältä esim. kuivapuvulla. Muita mukavuusvarusteita ovat mm. melonta-anorakki, melontatossut jne.
Koskimelonnan voi aloittaa kokeneen kaverin opastuksella tai käymällä koskimelontakurssin. Myös monet melontaseurat käyvät säännöllisesti koskilla melomassa, jolloin aloittelijakin voi osallistua reissuun. Yksinään ei kannata lähteä lajiin tutustumaan, sillä silloin saa helposti liikaa hapanta ja innostus saattaa vesittyä, myös alottelijan on vaikea arvioda koskien vaativuutta ja vaarapaikkoja.
Suomessa koskimelontapaikkoja löytyy mm. seuraavilta paikoilta: Kymijoki, Torniojoki, Lieksan Neitikoski, Vantaanjoki, Porvoonjoki, Mustijoki, Kyröjoki, Summajoki jne. Katso lisää puljauspaikoista.