Alkuperäinen lähettäjä: Jussi
Viimeksi muokattu/kommentoitu: 12.04.2011

---

Sijainti: Ahviolle Kehä III:lta 115 km, Kouvolasta 40 km
Valtatie 7:lta käännytään Pyhtään KK:lle, Kirkon jälkeen kääntyy vasemmalle (pohjoiseen) tie, jossa viitta Hirvikoski 17. Tie ajetaan päähän (sillan alla Hirvikoski), josta käännytään oikealle. Käänny 3 kilometrin jälkeen vasemmalle Anjala 17, jota jatketaan 4 kilometriä (loppu hiekkatietä), kunnes tulee varsin jyrkkä mutka vasemmalle ja mutkasta lähtee oikealle kaksi pientä hiekkatietä. Vasemmanpuoleinen (viitta Ahvionkoski) menee Kuovinkalliolle (kosken yläpuolelle, seuraa Kuovinkallion opasteita) ja oikeanpuoleinen kosken alapuolella olevalle uimarannalle.
Vedenkorkeus:
Vedenkorkeusrobotin puhelinnumero on 05-353 9189. Korkea vesi n. 230 cm ->
Vedenkorkeudet netissä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/index1.html [uuteen ikkunaan]
Tyyppi: Puljaus
Koskiluokitus: I-II (matala/korkea vesi)

---

Kuvaus
Ahvionkoskelle voi lähteä melomaan kolmesta eri paikasta. Kuovinkalliolta ,Uimarannalta ,tai joen toiselta puolelta.
Päivän reissuille suositellaan uimarantaa tai kosken toista puolta.
Kuovinkallio sopii pidemmille oleskeluille.
Kuovinkalliolta ala virtaan lähtiessä tulee ensin pieni niva jossa on hyvä harjoitella virtaan menoa ,ja muuta perus juttua. Nivassa on myös pyörteinen akanvirta jossa on helppo upottaa perää. Nivan jälkeen vesi on pyörteistä.
Nivalta noin 500 metriä alavirtaan tulee Ahvionkoski. Ahvionkoski jakaantuu kahteen haaraan. Alhaalta päin,oikealla puolella sijaitseva haara on Martinkoski. Martinkoskessa on nopeasti virtaavaa vettä ja helppoja aaltoja. Martinkosken 1 aalto on vino ja hankala surffata.
Korkealla vedellä ei mitään toivoa. Alle 170cm vedenkorkeudella (kts vedenkorkeusrobotti) voi surffata ,tosin aalto vuotaa voimakkaasti molemmista nurkista, ja aaltoon pääsee vain kantamalla pitkän matkan.
Martinkosken vasemmassa laidassa olevan kiven luona on pieni aalto jota voi surffata. Aalto pumppaa ja pienellä kajakeilla aallossa on mahdollista tehdä endi. Muuten Martinkoskessa ei ole muuta erikosta.
Vasemmalla puolella sijaitsevassa koskessa on kahden kiven välissä hauska mini stoppari. Välillä vesi liimaa kajakin kiviin tehokkaasti kiinni.
Loppuen lopuksi ahvionkoskessa ei ole mitään rodeo tai keittynyttä melojaa ilahduttamaan.(paitsi hirmu alhaisella vedenkorkeudella) Kokeneiden kannattaa otaa suunta pernoolle. Mutta perustaitojen hankintaan Ahvionkoski sopii loistavasti.Turvallinen vaihtoehto jossa pää ei kolise kiviin.
Vaaralliset paikat
Lähes vaaraton tosin jos melot yksin virta vie pitkälle ennen kuin pääset rantaan
Majoitus ym. oheispalvelut
Kuovinkalliolla voi telttailla,siellä on myös tulisija ,ja märkiä puita. Ahvionkoulun voi vuokrata ja siellä on saunomis mahdollisuus.

1 Kuovinkallio, 2 Uimaranta, 3 Leiripaikka Hurukselantieltä, 4 Ahvion koulu, 5 ???-koski, 6 Martinkoski, 7 Puljauspaikka (=niva) Kuovinkalliolta tullessa

---

Alkuperäinen lähettäjä: Eetu
Viimeksi muokattu/kommentoitu: 03.01.2011

---

Sijainti: Pyhtään ja Ruotsinpuhtään rajalla, Kotkasta n.30km, Helsingistä n.120km. Ajo-ohje: Helsingistä 7-tietä PYHTÄÄN KK vasemmalle n.500m, josta edelleen vasemmalle HIRVIKOSKI n.17 km kosken ylittävälle sillalle. Parkkipaikka sillan kupeessa. Kotkasta 7-tietä SILTAKYLÄ oikealle, KUNNANTOIMISTO vasemmalle, HIRVIKOSKI oikealle n.1km, sitten HIRVIKOSKI oikealle n.15km, PYHTÄÄ vasemmalle ja olet sillalla. Kouvola 15-tielle Kotkaan n.20km, josta INKEROINEN oikealle n.1km, ELIMÄKI vasemmalle n.10km, SILTAKYLÄ vasemmalle n.5km, VASTILA oikealle n. 6km ja tulet Hirvikosken ylittävälle sillalle.
Vedenkorkeus:
Vedenkorkeusrobotin puhelinnumero 05-353 9189 (Ahvio)
Vedenkorkeudet netissä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/index1.html [uuteen ikkunaan]
Tyyppi: Puljaus aloittelijasta eksperttiin
Koskiluokitus:

---

Kuvaus
Kosken kokonaispituus on noin kilometri ja pudotuskorkeutta 1,3metriä, mutta puljaajan mielenkiinto kohdistuu sillan alapuoliseen 100m osuuteen, jossa pudotus on n.70 cm. Vettä virtaa 70m leveässä uomassa 60-220 kuutiota sekunnissa eli veden määrä vaihtelee melkoisesti. Kosken alapuolinen joenosa on säännöstelty siten, että huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun ja elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin vedenpinta on parikymmentä senttiä normaalia alempana. Silloin siis kosken pudotuskorkeus kasvaa huomattavasti. Hirvikosken luonteeseen vaikuttaa hyvin paljon virtaama ja pudotuskorkeus. Keväällä huipputulvalla alaveden ollessa alhaalla kosken voisi luokitella ehkä jopa kolmoseksi(oma arvio), mutta keskikesällä tai muina vähävetisinä kausina (alle 100 m3/s) se on nipin napin ykkönen. Parhaimmillaan koski on huhtikuusta juhannukseen ja syksyllä syyssateiden alettua (yli 160m3/s).
Kosken voi sivusuunnassa jakaa puoliksi. Vasen puolisko on matalaa ja kalliot jakavat sen kahteen eri uomaan. Reunimmaisessa on pieni puolen metrin köngäs. Keskimmäiseen uomaan muodostuu huipputulvalla pitävä pienehkö stoppari jossa voi jopa kärrytellä. Muulloin siinä on epämääräinen pikkuaalto ja virran reunat molemmin puolin. Pääuoma ja siten suurin osa vedestä kulkee oikeaa puoliskoa, joten virranpaine on suuri. Niskalla on muutama mukava wave wheel aalto ja selkeä V, jonka jälkeen on pitkä ristiaaltoileva osuus suvantoon. Kallioiden ja päävirran reunaan muodostuu se varsinainen Hirvikosken helmi; stoppari. Sen vasen reuna on matalaa (eli kypärää tarvitaan), mutta oikea reuna sopii mainiosti vasemmanpuoleisiin kärryihin ja muihinkin liikkeisiin. Tulvalla stoppari on melkoisen ärhäkkä ja poispääsy voi tuottaa ongelmia, joten en suosittele sitä silloin aloittelijoille. Huipputulvalla täytyy kokeneempienkin olla tarkkana ainakin hitaammilla paateilla, sillä pois päästäkseen on surffattava pitkälle päävirtaan. Hontolla on suorastaan loistava akanvirta. Hyvä pelipaikka on myös päävirtaan lähelle stopparia muodostuva suuri seisova aalto, jossa voi surffailla.
Kuvia
Luuppia Hirvikoskelta [uuteen ikkunaan]
Hirvikoski talvella [uuteen ikkunaan]
Vaaralliset paikat
Huipputulvalla suuri stoppari äityy kokemattomalle vaaralliseksi.
Majoitus ym. oheispalvelut
Kosken partaalla olevassa Vastilan seuratalossa toimii kesäsunnuntaisin kahvila taidenäyttelyineen. Kauppa on Hirvikosken puolella sillalta PYHTÄÄ suuntaan ensin 300m ja vasemmalle HIRVIVUOLLE 100m. Kesäviikonloppuisin toimii baari joka sijaitsee lauttarannassa Vastilan rannalla eli 200m koskelta alavirtaan. Hirvikosken ala-astetta (400m sillalta) vuokraa vanhempainyhdistys pienemmille ja suuremmille ryhmille kesäisin. Sopimuksesta myös muonitusta. Yhdistys vuokraa saunaa lauttarannassa Hirvikosken puolella, jossa on myös yleisessä käytössä katos, uimakoppi ja wc. Teltalle löytyy paikkaa lauttarannasta tai sillan kupeelta seuratalon läheltä, jossa on myös ulkowc.

---

Alkuperäinen lähettäjä: Eetu
Viimeksi muokattu/kommentoitu: 03.01.2011

---

Sijainti: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla. N.120km Helsingistä, n.25km Kotkasta. 7-tieltä Siltakylän ramppeja alas, vasemmalle KUNNANTALO n.500m, VASTILA oikealle n.1km, VASTILA oikealle n.10km ja tulet Hirvivuolteen ylittävälle sillalle. Parkkitilaa on muutamalle autolle sillan kupeessa.
Vedenkorkeus:
Vedenkorkeusrobotin puhelinnumero 05-353 9189 (Ahvio)
Vedenkorkeudet netissä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/index1.html [uuteen ikkunaan]
Tyyppi: Puljaus
Koskiluokitus:

---

Kuvaus
Hirvivuolteen säännöstelypato säätelee virtaamaa Kymijoen läntisessä haarassa. Pudotusta padon kohdalla on vajaasta metristä puoleen metriin ja virtaama vaihtelee 230 kuutiosta 60m3/s. Padossa on kolme luukkua jotka ovat auki tilanteen mukaan.
Oikeanpuoleiset luukut ovat nostettavia puuluukkuja ja ne ovat useimmiten kiinni. Tulvalla osa niistä on auki ja silloin padon alle syntyy pieni pelipaikka. Ei mikään luksus hontto, mutta sellainen jossa joku liike onnistuu.
Keskimmäinen luukku on isoin ja sellainen alta purkava. Se on vaarallinen etenkin suurella vedellä! Siitä menee lähes aina vettä ja sen alle muodostuu melkoinen syöveri josta melomalla ei pääse pois. Lähietäisyydeltä sen takaisinveto on melkoinen joten vaatii koko ajan tarkkaavaisuutta ettei vahingossa luiskahda umpikujaan. Jos sinne joka tapauksessa joku joutuu niin pelastaminen onnistuu mahdollisesti padolta köyden kanssa, mutta kalusto jää virtaan. Sen tähden mahdollisesti, että se edellyttää, että pitää kajakkinsa pystyssä tai pysyy uiden pinnalla mikä onnistuu vähällä vedellä. Tulvalla on hankalampaa ja uimaan joutuessaan virta imaisee helposti syvyyksiin ja päästää pintaan kaukana alavirrassa jos päästää. Hirvivuolle ei siis todellakaan ole leikkipaikka vaan koko ajan täytyy tiedostaa riskit ja sanomattakin lienee selvää, ettei ole suositeltavaa mennä yksin melomaan vaan porukassa. Mieluiten vielä yksi varmistaa sillalla köyden kanssa.
Luukuista pienimpään eli vasemman puoleiseen saa patoluukkua säätämällä varsin hyvän honton/aallon. Aallon muoto ja pitävyys riippuu virtaamasta, pudotuskorkeudesta ja luukun asennosta. Yleisesti ottaen pienemmillä virtaamilla on paremmat mahdollisuudet saada hyvä hontto säädettyä, koska silloin pudotuskorkeus on padossa suurimmillaan. Parhaimmillaankin hontto on hiukan toispuoleinen ja oikeaan reunaan syntyy helposti kieli josta tipahtaa helpommin pois. Mutta pienet puutteet eivät poista sitä tosiasiaa, että toimiessaan Hirvivuolle on parhaimpia mestoja Kymillä. Liikkeet kuin liikkeet onnistuu ja nopeutta aallossa on riittävästi vaativampaankin makuun. Rannan puolella on hyvä akanvirta. Virtojen raja on todella voimakas ja siihen muodostuu pyörteitä ja ”sieniä”. Uiminen ei täälläkään ole suositeltavaa sillä pyörteet imaisevat joskus jopa kokonaista kajakkia veden alle. Myös eskimon tekeminen tuottaa ajoittain vaikeuksia.
Hirvivuolle tarjoaa haastetta keskitasotaitoisesta aina huippuihin, mutta aloittelijoille sitä en suosittele. Varma eskimo, aukkopeite ja uimataito tarvitaan joka tapauksessa sekä tietysti kunnon kypärä ja tarpeeksi nostetta melontaliiveihin. Jokainen arvioikoon rehellisesti taitonsa jo rannalla niin ei tule turhia traumoja.
Valitettavasti Hirvivuolle harvemmin on säädetty melontakuntoon. Kuuskosken Petteri sai ympäristökeskuksen, jonka hallussa pato on, säätämään luukut SM-kisojen ajaksi ja aikaisemminkin. Kisojen jälkeen ympäristökeskus ilmoitti ettei enää sitä tee ilmeisesti onnettomuuksien pelosta. MaMelaiset ovat kuulemma myös yrittäneet taivutella heitä, mutta laihoin tuloksin kaiketi. Jaostolle olisi siinä hommia sillä vuolle toimisi parhaiten juuri silloin kun muut mestat ovat vähän veden takia huonoimmillaan.
Kuvia
Hirvivuolteen puuluukku [uuteen ikkunaan]
Surffi by Tuomas [uuteen ikkunaan]
Vaaralliset paikat
Hirvivuolle on kokonaisuudessaan vaarallinen. Keskiluukku etenkin. Suorakulmaiset rakenteet virrassa aiheuttaa rajuja virranrajoja, pyörteitä ja ”sieniä”, jotka poikkeavat luonnonkosken virtaamista ja voivat siten yllättää melojan. Virta imaisee uimarin helposti pitkäksikin aikaa veden alle. Lisäksi kukaan ei takaa millaisia rautoja on pohjassa joihin uimari sotkeutuisi. Riskit ovat kuitenkin hallittavissa kun ne tiedostaa. Eihän se automatkakaan koskelle aivan vaaraton ole.
Majoitus ym. oheispalvelut
Telttailu lienee mahdollista jokamiehen oikeuksien puitteissa oikealla rannalla padon yläpuolella. Valkmusan kansallispuiston luontopolku parkkipaikkoineen on noin kilometrin vuolteelta Kotkaan päin.

---

Alkuperäinen lähettäjä: Eetu
Viimeksi muokattu/kommentoitu: 03.01.2011

---

Sijainti: Kotkan ja Anjalankosken rajalla. Ajo-ohje: 7-tieltä Karhulan paikkeilta kohti ANJALAa ramppeja ylös tielle nro: 357. Ajetaan suoraan n.13km, vasemmalle KULTAAN KOSKIKEIDAS n.2km pientä hiekkatietä perille. Auton voi jättää melojille varattuun parkkiin Keisarin kosket oy:n Kultaan tukikohdan viereen rannan läheisyyteen.
Vedenkorkeus:
Vedenkorkeusrobotin puhelinnumero 05-353 9189 (Ahvio)
Vedenkorkeudet netissä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/index1.html [uuteen ikkunaan]
Tyyppi: Puljaus
Koskiluokitus:

---

Kuvaus
Kultaankoski on kokonaisuudessaan hyvin leveä (jopa 0,5km!), matala ja kivinen koski jonka lukuisat saaret jakavat moniin uomiin, mutta pienestä (n.1,3m) pudotuskorkeudesta johtuen se on helpohko ykkösen koski(oma arvio). Luonteestaan johtuen se on oikeastaan monen pienen kosken rypäs. Vettä koskessa virtailee 100-440 m3/s.
Freestyle melojaa kiinnostaa koskessa lähinnä loppuosassa oleva puolen metrin köngäs. Sen löytää melomalla lähtörannasta suurin piirtein suoraan vastarannalle. Laakean kallion päälle muodostuu matala pieni stoppari ja muutama surffiaalto. Pystyliikkeitä ei oikein voi kalliopohjan läheisyyden vuoksi tehdä, mutta surffailu onnistuu mainiosti. Tosin korkealla vedellä onnistuu osaavalta jopa kärry syvässä reunassa, mutta tippuu pois. Myös inkkarilla voi surffailla peräkkäisissä pienissä aalloissa. Virranrajoja löytyy vedenkorkeudesta riippuen kivien kupeilta.
Stoppari toimii koko vuoden, mutta suurella vedellä parhaimmillaan. Honton akanvirta toimii parhaiten normaalivedellä. Tulvalla saa rehkiä enemmän, mutta ei tarvitse kanniskella paattia silloinkaan. Paikallinen matkailuyrittäjä koskiuittaa turisteja koskessa, joten välillä voi olla tungosta, mutta sopu antanee sijaa.
http://wwwvms.vyh.fi/syke/tietoj/hbvmallit/paijanne_14/1/kuusa.gif [uuteen ikkunaan] Kuusankosken jälkeen ei Kymeen laske merkittäviä jokia joten sieltä voi seurailla myös Kultaan virta
Vaaralliset paikat
Majoitus ym. oheispalvelut
Keisarin kosket oy:n Kultaan koskikeidas on aivan kosken partaalla. Sieltä saa palveluita muonituksesta ja majoituksesta lähtien vaikka ohjattuun kosken laskuun kumilautalla tai peräti koskiuintiin. Teltan voinee jokamiehen oikeudella pystyttää hiukan sivummalle.

---

Alkuperäinen lähettäjä: Eetu
Viimeksi muokattu/kommentoitu: 31.08.2007

---

Sijainti: Kotkassa, n.15km keskustasta. Ajo-ohje: 7-tieltä Karhulan liittymästä (liittymä nro 76) ylös ja rampista jatketaan pohjoiseen (vasemmalle Helsingistä päin tullessa) Karhulantielle. Jatka 3 km ja käänny vasemmalle Laajakoskentielle (kyltti Laajakoski). Tätä ajetaan 8,5 km ja kun tulee kyltti ”Yleinen tie päättyy” niin heti tämän jälkeen vasemmalle (viitta LATUMAJA). Pikkutietä parkkipaikalle noin 200 metriä ja olet perillä. Karttahakua käytettäessä osoite Laajakoskentie 880 antaa varsin hyvän lopputuloksen.
Auto on parasta jättää parkkipaikalle ja meloa ylemmille koskille, jos sinne halajaa. Ylimmälle koskelle eli Tormivirralle menee kyllä autolla ajettavia teitä molemmilla rannoilla, mutta ne ovat yksityisteitä, joten älkäämme käyttäkö niitä ilman lupia.
Vedenkorkeus:
Vedenkorkeusrobotin puhelinnumero 05-353 9189 (Ahvio)
Vedenkorkeudet netissä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/index1.html [uuteen ikkunaan]
Tyyppi: Puljaus+lasku
Koskiluokitus:

---

Kuvaus
Pernoon kosket juoksuttavat Kymin itäisen haaran eli Kotkan haaran vesiä kolmessa portaassa yhteensä 3,5 metriä alemmas. Pituutta koskilla on kokonaisuudessaan 1,1km. Lukuisat saaret jakavat kosket moneen uomaan, joten yhteensä Pernoon kosket käsittävät n.11 eri koskea. Joen koko virtaama on 50-210m3/s, mutta yksittäisten haarojen vesimäärää on hankalampi arvioida.
Ylimmäinen koski eli Myllykoski haarautuu viiteen uomaan ja sen pudotuskorkeus on n.1,4m. Oikealla kumisee vesimäärältään ehkä suurin ja puljaajalle se mielenkiintoisin eli Tormi(n)virta (1,4m/150m/II?). Kosken niskalla on oivallinen pikkustoppari, jossa voi aloittelijakin treenata. Se on varsin pitävä, mutta melko matala joten sopii pätkäpaateille parhaiten. Kakkosaalto on suuri seisova aalto surffailijalle, joka suurella vedellä kaatuu. Vasemmasta reunasta, yleensä kielen erottamana, aalto on suurehko pitävä stoppari jossa onnistuu liikkeet kuin liikkeet. Heti stopparin jälkeen tai oikeastaan aallon sisällä on kiviä, joten matalalla vedellä hyvä kypärä on ehdottomasti tarpeen. Sopivalla vedellä stopparin jälkeen on vielä kolmosaalto, jossa taitavat surffailevat ja tekevät muitakin liikkeitä. Samoin kakkosaallon jälkeen on pienempi ja epävakaampi seisova aalto. Lopuksi on ristiaallokkoa ja aallokkoa, jossa oikealla ajoituksella wave wheel onnistuu mainiosti. Suurella vedellä loppuosassa koskea oikealla on vielä kiinniotettava aalto, jossa blunttailu onnistuu. Se, samoin kuin kolmosaalto on saavutettavissa suvannosta melomalla, mutta muuten paatti on aina kannettava ylävirtaan oikealta rannalta. Onneksi kantomatkaa ei ole kuin parikymmentä metriä kivikannaksen yli.
Seuraava haara vasemmalla on pienen saaren Tormivirrasta erottama, eikä ole kummoinen. Pieni hyvin matala stoppari löytyy. Keskimmänen haara on pieni ja seuraava vielä pienempi, melkein taitaa olla liian ahdas melottavaksi. Itäinen haara eli Vääränkoski (n.400m) on mielenkiintoisempi. Heti niskalla on vasemmalla rannalla kelpo virranraja kallion kupeessa. Koski jatkuu helppona ykkösenä, jossa voi treenata vastavirtastartteja kivien reunoilla. Pieni välisuvanto jossa virta kääntyy jyrkästi oikealle haarautuen samalla kahteen. Oikealla rannalla on suuri kivi, joka tekee sopivan virranrajan peränupotuksiin. Samoin kalliosaaren reunassa on varsin ottava virtojen raja. Sopivalla vedellä paikkaan muodostuu myös pieni surffiaalto. Vasemmalla on matalalla vedellä pieni tuju stoppari, Jojo, jossa voi jopa kärrytellä.
Keskimmäinen porras käsittää kolme koskea; Karkuuskosken R(a)uhankosken, ja Ruhanväärän. En ole varma missä järjestyksessä, mutta uskoisin Karkuuskosken olevan oikeanpuoleinen ja Ruhanväärä vasen. Pudotusta koskissa on n.0,8m ja pituutta 100-150m. Virtaamaltaan suurin ja myös suuriaaltoisin on Karkuuskoski. Siinä on yksi surffattava aalto. Pahan oloinen juuri pinnan alla oleva kivi heti alavirrassa rajoittaa kylläkin intohimoja hiukan. Vasemmalle kohti Ruhankoskea ja Ruhanväärä laskettaessa keskellä olevan suuren kiven vasemmalla puolen on pari pientä seisovaa aaltoa, joissa voi opetella surffausta mukavasti. Itse kiveä vasten voi tehdä vaikka rocksplätin. Oikeassa reunassa on parissa kohtaa virranrajoja joissa on mukava puljailla matkalla ylöspäin.
Alimmat kosket ovat nimeltään Sittaränni, Tukkiränni ja Pykinkoski. Sittaränni(1,3m/200m) vasemmalla tarjoaa freestailerille parhaimmat mestat. Heti niskalla oikean rannan tuntumassa on stoppari, Kinkkubingo, jossa pystyy vääntämään liikkeitä kuin liikkeitä. Ei kuitenkaan mikään helppo paikka ja jos mielii jättää kantohommat väliin on putoamisen jälkeen kiireesti melottava rantaan ja kiskottava sitä myöten takaisin hontolle. Keskellä koskea on reilun kokoinen, mutta matala stoppari, jossa ei kannata kauheasti turvallaan olla.
Tukkiränni virtaa keskimmäisenä käsittäen pitkän niskavirran ja suuren hevosenkenkäpohjastopparin ja on todella vaarallinen ainakin taitamattomalle. Vasemmasta reunasta pääsee kajakillakin läpi jollakin vedenkorkeudella ainakin wave wheelillä tai jollakin sellaisella, mutta keskeltä ei kannata yrittää. Kuulemma tukit ovat uittoaikoina saattaneet pyöriä hontossa viikkoja. Sinne ei siis ole menemistä ja lähellä palloilukinn vaatii tarkkuutta sillä takaisinveto honton alla on todella pitkä. Pykinkoskea oikealta laskettaessa tullaan honton oikealle puolen ja sen ohi. Siellä on saman tukkirännin kallion tekemänä pienempää stopparia ja sinne muodostuu kuulemma joillakin vedenkorkeuksilla kelvollisesti surffattava aalto. Tarkkana on kuitenkin syytä olla viereisen honton varalta. Pykinkoskesta erkanee vielä oikealle pieni Raakinkoski jota voi laskea, mutta ajolinja on valittava niin että väistää suuret kivet joihin virta törmää.
Pernoon kosket ovat eittämättä paras ympärivuotinen melontamesta Etelä-Suomessa. Parhaimmillaan se on korkealla vedellä, mutta kuivempinakin kausina löytyy jotakin melottavaa.
Video 25.8.2007 Kinkkubingosta [9 Mt] noin 170 m3/s virtaumalla, melojana Tuomas Kaukola. Virtauma vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea.
http://wwwvms.vyh.fi/syke/tietoj/hbvmallit/paijanne_14/1/haarauma.gif [uuteen ikkunaan] Virtaama koko joessa. Lue kuvaajan yhtenäistä viivaa(Hav.virt. itähaaraan) E kirjaimen kohdalta
Vaaralliset paikat
Tukkiränni kokonaisuudessaan on hengenvaarallinen etenkin kokemattomalle, joten alimpien koskien keskimmäinen haara on syytä kiertää kaukaa. Kypärä kannattaa pitää muutenkin visusti päässä kivien varalta.
Majoitus ym. oheispalvelut
Sittarännin partaalla on latumaja, jota voi vuokrata käyttöönsä saunoineen. Parkkipaikan liepeillä on myös katos melojille, jossa voi kiskoa romppeita päälle. Lähimmät kaupat sun muut löytyvät Karhulasta reilun kymmenen kilsan päästä.

1 Torminvirta, 2 Virranraja, 3 Vääräkoski, 4 Jojo, 5 Karkuuskoski (!=kivi), 6 Ruhankoski, 7 Ruhanväärä, 8 Pykinkoski, 9 Tukkiränni (!), 10 Sittaränni (Kinkkubingo)

---

Alkuperäinen lähettäjä: Eetu
Viimeksi muokattu/kommentoitu: 03.01.2011

---

Sijainti: Kotkassa keskustasta n.8km. 7-tieltä SUTELAn ramppeja alas(liittymä nro:73) ja kohti PERNOOta eli pohjoista. N. 3,3km suoraan ja käänny oikealle pienelle sivutielle. Risteys on ensimmäisessä vasemmalle kaartuvassa mutkassa. Pikkutietä 50m ja sitten vielä pienempää tietä vasemmalle ja olet perillä.
Vedenkorkeus:
Vedenkorkeusrobotin puhelinnumero 05-353 9189 (Ahvio)
Vedenkorkeudet netissä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/index1.html [uuteen ikkunaan]
Tyyppi: Puljaus ja lasku
Koskiluokitus:

---

Kuvaus
Kymijoen itäisen eli Kotkan haaran jakautuessa edelleen Langinkosken haaraan tulee ensimmäisenä vastaan Koivukoski. Koivukoskessa on omaan uomaansa rakennettu voimalaitos ja luonnonuoma on padottu. Pääosan vuodesta luonnonuoma on kuivillaan, mutta tulvalla siitä juoksutetaan vettä aikatavalla, jolloin koskenlaskijalle tulee laskettavaksi pari koskea eli Koivu- ja Tomsankoski.
Heti kohta padon alle eli Koivukoskeen muodostuu sopivalla eli varsin runsaalla juoksutuksella oikein hyvä stoppari. Siis ei aivan luukkujen alle, jonne tosin myöskin tulee semmoiset hässäkät joihin ei ole asiaa, mutta kuutisenkymmentä metriä alavirtaan. Honton syntymiseen vaikuttaa paitsi vesimäärä niin myös se missä suhteessa padon kaksi suurta luukkua ovat auki. Muistaakseni oikean eli rannanpuoleisen luukun pitää olla auki enemmän kuin vasemman. Silloin oikean rannan tuntumaan muotoutuu pitävä hontto, jossa onnistuu liikkeet yhtälailla sekä oikealle että vasemmalle. Hontto on nopea ja melkoisen raju, joten aivan noviiseille se ei varmaankaan sovellu. Rajuus ja pitävyys kylläkin riippuu paljolti vesimäärästä. Rannan puolella on akanvirtaa, mutta putoamisen jälkeen sinne on suoriuduttava nopeasti jottei joudu kantopuuhiin. Siksi toisekseen eskimon on syytä nousta nopeasti muutenkin, sillä piakkoin honton alla on melkoinen kivikko. Lisäksi olen huomannut kivikossa ainakin keskemmällä jokea rautaromua, joten lienee paikallaan tsekata nekin ettei satu haaveria. Hyvä kypärä on ainakin tarpeen.
Koivukoski toimii vain tulvalla eli yleensä keväisin muutaman viikon tai ehkä vain päivän ajan. Toimiessaan se sitten onkin käymisen arvoinen paikka vaikka kauempaakin. Tosin luukkujen asento voi vaihdella milloin vain, joten perillä saattaakin odottaa yllätys. Eli kantsii kysellä paikallisilta milloin toimii. Jos joku taho (esim. jaosto?) saisi sovittua, että luukkuja voisi säätää sopivaksi niin hontto toimisi ehkä hiukan pidempään. Saattaisi onnistuakin koska pato toimii kaukosäädöllä Imatralta.
Kuvia
Koivukoski [uuteen ikkunaan] Koivukosken aalto suurimmillaan. Petteri: ”Stoppari on tässä kunnossa aika hevi. Sopivalla virtauksella Koivukosken stoppari on parasta mitä härmästä löytyy”
Vaaralliset paikat
Patoluukkujen suuret möyhyt kannattaa kiertää kauempaa. Hontossa puljatessa niihin ei ole kuitenkaan vaaraa joutua. Honton alapuolinen kivikko. Romuraudat eivät käsittääkseni aiheuta vaaraa hontossa pyöriessä koska ne ovat keskemmällä, mutta olisihan nekin hyvä sieltä siivota pois.
Majoitus ym. oheispalvelut
Automarket 3,5km 7-tien läheisyydessä, Kotkan ja Karhulan palvelut n.8km, Joen vasemmalla rannalla alavirtaan n.1km on Munkkisaaren maja kesäravintola, kalastusluvat(lohi nousee Koivukoskeen asti), majoitusta yms. Perille pääset 7-tieltä seuraamalla Siikakosken viitoja. Myös siltä puolen pääsee Koivukosken läheisyyteen, mutta kantomatkaa kertyy joitakin satoja metrejä.

---