Tulvahuippu meni Vantaanjoella viikko sitten, mutta vettä riittää hyviin kisoihin. Teknistä ja haastavaa creekkiä tarjoaa Myllykoski, ja ahtaassa tilassa tehtäviä eskimokäännöksiä.
Aurinkoa, lettuja, melontaa, makkaraa, hellettä, hissimusiikkia.. Sitä on huomenna!
Perjantain vesitilanneMitä Bigwater olisi ilman näitä..
Aurinkoa ja hellettä luvassa!
Lauantaina klo 14 Nurmijärven Myllykoskella starttaa numerolla 1 Aapo ”Hanska” Halonen laskemaan pohja-aikaa sekä näyttämään miten jyväskyläläisen ahkera harjoituskausi on onnistunut. Kaikkiaan kilpailuun on ilmoittautunut lähes 30 melojaa ja kansainvälistä kuhinaa tarjoavat jälleen venäläiset huippumelojat. Katseet kannattaa kiinnittää ainakin Alexey Lukinin otteisiin; Erittäin nopealta ja taitavalta melojalta puuttuu edelleen mestaruus Myllykoskelta.
Paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin varaamaan hyvä katselupaikka sekä nauttimaan Lepsämän Partiolaisten herkullisista letuista (ehkä myös makkaraakin tarjolla). Käteistä mukaan, perinteisesti letuista on maksettu omantunnon mukaan.
Tapahtuma soveltuu koko perheelle, huomioittehan kuitenkin lasten kanssa sen, että katsominen tapahtuu merkattujen aitojen takana (vesi on jääkylmää ja koski kivinen, joten vain päänsä valmiiksi kolauttaneet melojat saavat pulikoida lauantaina). Ajo-ohjeet sekä lisäinfo tapahtumasivulta. Auringonpaistetta jälleen luvassa Myllykoskelle
Antti kävi eilen tarkastamassa tilannetta Vanhiksella. Nukarinkoski osui tänään omalle reitille. Vesitilanne vaikuttaa Nukarillakin varsin hyvältä. Alapäässä näyttäisi olevan varsin vauhdikasta keikutusta tiedossa. Myös putouksessa saattaisi olla tekijämiehille paikka näyttää taitonsa. Kuvat 2.4.2015 aamulta. Myllymäen mittauspisteessä näytti 2.4. virtaamaksi noin 55 m3/s. Luiskan takaisinveto oli jonkinmoinen, kannattaa tarkistaa tilanne rannalta.
Kosken alaosa näytti varsin vauhdikkaalta. Yläosan kivikkoinenkin pätkä näytti varsin mukavalta, eikä kivet vaivaa ainakaan yhtä pahasti kuin vähemmällä vedellä.
Vantaanjoen vesienhoitoyhdistyksen edustajan mukaan taimenen kudusta pystytään päättelemään, kuinka hyvin puhdistamo pystyy elvyttämään Vantaanjoen kuntoa.
11.-12.4. järjestettävät melontakilpailut Myllykoski bigwater festival ja iceBREAK 2015 antavat myös esimakua, onko joessa vielä puhdistuslaitokselta peräisin olevia bakteereja. Olisi myös mielenkiintoista tietää, onko tuo kapasiteetin lisäys riittävä, ettei tulva-aikana tarvitsisi enää juoksuttaa puhdistamolta käsittelemätöntä vettä Vantaanjokeen. http://yle.fi/uutiset/taimenen_kudun_onnistuminen_paljastaa_pystyyko_riihimaen_uusi_jatevedenpuhdistamo_elvyttamaan_likaantuneen_vantaan/7904988
Helsingin Vanhankaupunginkoskella olisi hulinaa tarjolla, virtaama on 75 mottia / s ja jatkaa varmasti vielä nousua. Kuvat otettu klo 17:30 aikoihin, gaugen lukema peräisin klo 15:40. Virtaama on yli kaksinkertaistunut alle 24 tunnissa, tällainen joki on Vantaa 🙂
Reilun viikon päästä Myllykoski Bigwater Festival sekä iceBREAK. Tulevan viikon sääennusteet taitaa pistää melojien vatsoja kuralle jo ennen kisoja.. Vanhankaupunginkosken itähaara Itähaaran yläosa Länsihaaran pahamaineinen putous Vanhankaupunginkosken pato – joen länsihaara
Dreija toimii!! Hontto oli hyvin stabiili, jos paikka kiinnostaa niin äkkiä kamojen kanssa Vanhikselle! Kuva ei tee oikeuksia paikalle, kun kuvattu ylhäältä päin. Hontto on vauhdikas, antaa välillä huutia kokeneemmillekin 🙂
Sunnuntain ulkoilut tuli hoidettua julisteiden levittämisen muodossa Nurmijärvellä. Myllykosken lisäksi pyörähdin pitkästä aikaa Kuhakoskella. Muutama kuva päivän seikkailuista ohessa. Kisan jälkipelit käydään Myllykukossa Kuhakoskessa oli melko vähän vettä mutta olis kai tuollakin vedellä laskettavissa. Virtaama kuvaushetkellä noin 1,2 m3/s Luhtajoen vedenmittauspisteessä. Myllykoskella puunrunkoja, nämä saadaan helposti vielä siivottua. Lähtölinjan yläpuolella on kaatuneita puita hieman ikävästi, joten vesillelähtö tulee olemaan pikkasen aikaisempia vuosia alempaa (lähtölinja säilyy samana). Ylikylän mittauspisteessä virtaama oli noin 6 m3/s.
Kilpailukauden avaus lähestyy vauhdilla, ilmoittautuminen on avattu, eli nimiä listaan sekä sana kiertämään! Kuvaa klikkaamalla tapahtumainfoon
Tapahtuma myös Facebookissa
Lauantai 14.3.2015 klo 11:00
Dynaaminen nelikko suuntaa kohti etelä suomen erästä pahamaineisimmista jokiseikkailuista. Seikkailun suunnaksi otettu koskialue ei ole pahamaineinen vaikeutensa tai vaarallisuutensa
vuoksi. Nukarin koskilla jokainen eteläsuomen meloja tulee uimaan vähintään kerran elämänsä aikana. Ja tottahan siellä jo moni tunnettu Suomen sankarimeloja on räpylöitään heilutellut raikkaassa kevättulvavedessä, kulauksia herkullisesta Vantaanjoesta nauttien (Nukarin kylän kohdalla kulkee Lohenoja nimellä).
Tarinamme nelikon parkattua urheilullinen punainen Volvo parkkipaikalle Nukarilaisen hoivalaitoksen läheisyyteen, ja todettua koskimelonnan ja huimausaineista toipumisen yhtäläisyys juoksushuttlen jälkeen, alkoi varsinainen koskimelonta. Nukarin kosket ovat luonteeltaan sangen lempeitä ensisilmäyksellä, eihän missään koskessa ole varsinaisia ikäviä vaaranpaikkoja. Vaan jostain syystä jokaisella Nukarin reissulla joku ui. Ui statuksesta tai kokemuksestaan riippumatta, sillä jokainen ui joskus Nukarilla. piste. Tänä keväinen Nukarin lasku oli varsin maittava, vain yhdellä (1) uinnilla. Kaitsun aukkopeitto aukesi Nukarinkoskella kauden avauksessa (kuva: Jukka Huitila)
Virtauksen ollessa maltillinen, vaikka riittävän korkea tarjotakseen koskimelontaa meille etelän vetelille (http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2101220y/wqfi.html 33 mottia käppyrän mukaan). Lämmittelypätkän melottuamme (n.3km) kohtasimme Nukarin varsinaisen mielenkiinnon kohteen, eli kolmihaaraisen haasteen.
Nukarin kylän urheilukentän läheisellä kalastelu sun makkaranpaistopaikalla on koskialueen haastavin mölinä, joka jakautuu kolmeen vaihtoehtoon. Kalaporras on yksioikoinen tasaisesti laskeva kivinen kapeikko jossa meloja kiville törmäillen laskee kolmisen metriä alamäkeä 20n metrin matkalla, kunnes joutuu sata metriä pitkään kiviseen koskeen joka on laskupätkän viimeinen haaste. Toinen vaihtoehto taasen on Nukarin ”kuuluisa” luiska, jossa guru jos toinenkin on uintihaasteensa vastaanottanut.
Tällä kertaa kukaan hurjista laskijoistamme ei ottanut haastetta vastaan. (Ikävä jäälippa juuri imurihonton takaisinimun päälllä karsi turhat laskuinnot.) Kolmas vaihtoehto on pystysuora putous terävän kivijärkäleen ja terävän louhikon väliseen pienee koloseen, jossa laskusuorituksen sisältämän jännityksen voi tiivistää puolen sekunnin mittaiseen vapaapudotukssen. Seurueestamme yksi henkilö koki elämänsä olleen riittävän pitkä ja vapaapudotuksen riittävän houkutteleva mahdolliseen ensilaskuun (harvinaista herkkua koskimelojien keskuudessa. toim. huom.) kolmen järkevämmän pommittaessa kalainnousuporrasta alaspäin.
Lopputuleman ollessa tylsähkö, siis onnellinen, voinee todeta Nukarin kosken olevan vallan mainio melontakauden aloituspaikka yhdelle jos toisellekkin koskimelojalle. Toivoen toki eskimopyörähdyksen nousevan.
Ettei vallan höpinät mene unelmoinnin puolelle, voitaneen esittää ansioituneen sivustaseuraajan internettiin jakama todistusaineisto (videon kuvaus ja editointi: Kari Kanerva).
Suomen suurimmalle koskimelontamedialle; Ville Arkonkoski