Lähdettiin aamulla Sjoalta pohjoisemmaksi, kun ko. alueen vähän veden kosket eivät houkutelleet (Lågenin Rosten ja Sjoan Ridderspranget). Dombåsissa aamukahvit ja Jorin gaugen kautta kohti yläpätkää. Gaugella käynnistä ei ollut tänäkään vuonna hyötyä, kun mittari alkoi vasta 1,80 metrin lukemista, mutta joen virtaamasta pystyi päättelemään, että riverflow.no:ssa oleva lukema 0,991 m on varmastikin paikkaansa pitävä.

Lähtöpaikailla meillä oli kavereita, itse asiassa aika monta

Ylä-Jorilla maisemat ovat kohdillaan, kunhan ei törmää pusikossa yllättäen myskihärkään
Keli oli mitä mainioin, aurinko paistoi ylängöllä lämpötilan ollessa 15 asteen nurkilla. Aloituspaikalta on vajaan kilometrin melonta ensimmäiselle koskelle. Ylä-Jori on kokonaisuudessaan pool droppia, eli joella on noin 7 tiukempaa möläystä, muutoin homma on melkein sileällä melontaa. Kosken luokitus on V, mutta matala vesitilanne laskee luokituksen pitkälti nelosen puolelle. Mutta ei tässä luokituksia katsotakaan vaan hyvää melontaahan me ollaan hakemassa!
Ensimmäinen koski aloitetaan puolivälistä, yläosan ollessa luokkaa VI-X, tosin tällä kertaa aloitettiin vielä normaalia 10 metriä alempaa. Lähdössä olisi ollut turhan ahdasta ylemmälle startille, mutta hyvät lämmittelyt tuli tästäkin.

Timo Vänskä tyylittelemässä ekaa koskea alas
Toinen koski on yksi pätkän jännimmistä ja Ollikaisen Jukka laski sen ensimmäisenä. Ylhäällä on vauhdikas slaidi ja lopussa parimetrinen köngäs. Ylhäällä tuli pientä haparointia ja linja karkasi hieman, mutta kokonaisuutena homma meni tyylikkäästi. Vänskä näytti seuraavaksi linjansa ja vauhdikkaan slaidin lopussa mies onnistui juuri ennen edessä olevaa kiveä kääntämään kajakkinsa puoliksi katolleen. Mela ja rinta edellä kiveä kohti (katsottiin videolta moneen otteeseen illalla) ja tämän jälkeen nurin. Mela sai varmasti tässä kovan iskun, mutta eskimokäännös vielä onnistui. Timo jatkoi kohti luiskan loppua (kesken kun näitä ei pysty jättämään luonnon voimien sanoessa tahdin), mutta viimeisessä könkäässä taisi melasta loppua viimeinenkin tuki ja seurauksena nurin meno ja uinti. Onneksi Jukka Kortesojan tarkka heittokäsi oli rannalla ja köysi nasahti suoraan Timon kouraan. Keskiviikkonan Vänskä paisteleekin letut koko porukalle.

Timo ja mela
S-mutkan yläosaa lukuunottamatta laskettiin paikat (osa kantoi joitain kohtia). Viimeinen koski on melko pitkä päättyen muutaman metrin droppiin. Alkuosan lähestyminen on isommalla vedellä hieman kinkkinen, mutta nyt näytti helpolta ja olinkin laskemassa koskea ennen kuin muu porukka oli ehtinyt katsomaankaan sitä. Lasku meni hyvin ja jäin vesille odottelemaan seuraavaa. JukkaO tuli vähän ajan päästä alas altaaseen ja samaan aikaan ihmettelin, miksi tuntuu kuin vettä olisi kengässä. Hetkeä myöhemmin ravistin kajakkiani ja huusinkin heti perään Jukalle, että kajakkini on paskana ja lähdin melomaan rantaan. Aukkopeiton avattuani näin ”odotetun” näyn, vasemman pohkeen kohdalla 20 cm pitkä halkeama. Luotettava laskukumppanini Jefe oli nyt viimeisellä reissullaan 🙁

LL Jefen pohja petti, kuitenkin voin suositella erittäin kestävänä laskupaattina, itsellä ollut 9 vuotta ja monesti on kivillekin tultu droppeja ilman minkäänlaisia vaurioita
Lähdin kävellen tielle, muut meloivat take outiin, joka oli noin kilometrin päässä. Dombåsissa Gunnar-Arne (majapaikkamme tuttu isäntä) kaivoi kolvin varastostaan ja halkeama hitsattiin umpeen. Huomenna testataan kestävyyttä Ylä-Raumalla, jossa päässee booffaamaan 4-5 metrisen Mini-Huka -putouksen. Jefellä ei ole asiaa enää kanjoneihin, mutta tien vieressä kulkeville pätkille, kuten Ylä-Rauma, uskaltaa lähteä ainakin koittamaan. Jos hitsaus ei kestä, niin huomenna pohditaan sitten muita vaihtoehtoja.
Alla vielä muutamia kuvia päivältä

Rokka, Kouvolan kovin booffaaja

Jukka Kortesojan tyylittelyt

Ollikainen viimeisen kosken viimeisessä dropissa, tässä allekirjoittaneen kajakki taisi hajota (laskin tarkoituksella dropin oikeaan laitaan kiville välttäen pahan roosterin keskeltä)

S-mutkan loppuosassa Jukka Ollikainen

Illan tinauksissa oli paljon ”auttavia” käsiä
p.s. Uintitilastoista tullut kysymyksiä.. Sunnuntaina Unsetilla 4 kpl, maanantaina Ylä-Ulalla 1 kpl ja Sjoan pelipätkällä 4 kpl. Tiistaina Ylä-Jorilla 1 kpl ja Åsensjuvetilla 4 kpl sekä pelipätkällä 1 kpl. Tiedot ovat vielä vahvistamattomia.. Viime vuoden lukemiin on vielä matkaa, mutta hyvää tahtia nytkin kertynyt jos saldo on 15 nurkilla.

Sjoan alueella on vedet vähissä ja eilen spekuloitiin kovasti missä riittäisi vesi. Ylä-Ula kiinnosti, mutta monesta suusta tuli, ettei vettä olisi tarpeeksi. Itse pätkän toistakymmentä kertaa laskeneena ei ole kertaakaan joella ollut vettä liian vähän, ettei joella olisi kannattanut lähteä.
Lähdettiin samalla porukalla (JukkaO, JukkaK, TimoV, TimoR, TimoP & AnttiP) kuin sunnuntaina ajamaan kohti Rondanen kansallispuistoa, jossa joki sijaitsee upeissa maisemissa yli 1000 metrin korkeudessa.
Vettä oli vähän, vähemmän kuin koskaan aikaisemmin ja kivien kanssa jouduttiin hieman painimaan. Mutta möläykset olivat kuitenkin laskettavissa ison luiskan ylempää osaa lukuunottamatta.

Jukka Kortesoja alkupätkän möläyksessä
Luiskien jälkeinen putous ei näyttänyt houkuttelevalle ja päätin kantaa, JukkaO laski putouksen katolleen ja taisi polvi tulla aukkopeitettä vasten kun se aukesi rytäkässä ja uintireissuksihan se meni. TimoV laski putouksen tyylikkäämmin ja hyvin meni.

Jukka Ollikainen ja 4 metrin putous, joka uitti tällä kertaa miehen

Tupladropin yläpuolella oli pari puuta kaatunut ikävästi joen tukkeeksi, mutta onneksi Pesosella oli mukana retkisaha ja pistettiin pikku savotta pystyyn

Timo Rokka tupladropissa
Blogin kuvat on otettu kännykällä (kuivapussi), mutta tänään otin joelle mukaan myös järkkärin, tosin nämä kuvat saadaan lisättyä sivuille vasta myöhemmin (muutamia hyviä otoksia tuli 🙂
Nyt arvotaan ja jännätään tulevien päivien melontoja, päätettiin tällä porukalla lähteä hieman pohjoisemmaksi Ylä-Jorin ja Ylä-Rauman suuntaan, majoitus Dombåsista.

Lauantai-sunnuntain välinen yö majoituttiin Atna Campingin mökeissä. Kaitsu ja Irma kävivät lauantaina hakemassa Jarkko Mikkolan mukaan matkaan. Iltapalan teko meni myöhäiseksi, mutta inhimilliseen aikaan päästiin kuitenkin nukkumaan.
Aamulla jakaannuttiin kahdelle joelle, itse lähdin Mistralle, seurana kaksi Jukkaa (Ollikainen & Kortesoja) sekä kolme Timoa (Vänskä, Pesonen & Rokka). Mistran gauge tsekattiin lauantaina ja aamulla varmistettiin vielä että lukemat ovat sopivalla tasolla. Vedenkorkeus 40 cm kertoi keskivedestä ja aiempien kokemusten mukaan olevan kelvollinen. Itse olen ollut joella ainakin 35 cm korkeudella.
Somerikkoa oli alussa paljon tarjolla, itse asiassa ensimmäiset 8 km oli lähinnä matalikossa melomista.. Sitten alkoi tulla hieman parempaa ja jännitystäkin alkoi olemaan ilmassa, ainakin mitä jälkikäteen autossa Kortesojan ja Rokan jutuista kuuli.
Mistra oli itselle entuudestaan tuttu jollain lailla, ensimmäisen kerran tuli laskettua 2003 ekalla Norjan reissullani, sen jälkeen oli monta vuotta, ettei joella ollut koskaan riittävästi vettä. 2012 kävin joella toisen kerran, mutta eihän näistä oikeasti kovin paljoa muista, joitain yksittäisiä kohtia ja yleensä siinä vaiheessa kun ”mielenkiintoinen paikka”. Aurinko paistoi ohuen pilviverhon läpi, joten keli oli oikein mainio, otsikon mukaista kauhua ei ehkä nähty, vaikka Rokka kävi yhden puun alitse melomassakin.

Timo Vänskä Mistran kanjonin möläyksessä näyttämässä ensimmäisenä mallia
Melontojen jälkeen keitettiin kahvit ja lähdettiin Sjoa Campingia kohti. Matkalla kurkattiin Setningan ja Frya vesitilanteet, molemmissa valitettavasti liian vähän vettä. Majoituksessa törmättiin tuttuihin, Henry Leskelä, Tuula Jokinen, Petteri ja Lauri Kuuskoski olivat kajakkeineen myös majoittumassa samaan paikkaan. Aapo Halosta jäätiin vielä odottamaan, mies ilmoitti päivällä aikaisemmin liittyvänsä joukkoomme muutamaksi päiväksi. Henkka tiesi kertoa Juuson menestyneen varsin hyvin laskukilpailussa Vossilla ja päässeen Ala-Myrkedalin kutsukilpailuunkin. Tietoa sijoituksista kannattaa kurkata Vossin extremsportvekon sivuilta.
Yhteydet tuntuvat edelleen tökkivän, joten kuvia lauantailta yritetään täydentää myöhemmin. Tämän päivän melonnoista ei itse tullut otettu enempää.
Unsetå
Toinen porukka kävi Unsetilla, vettä oli ollut varsin vähän, mutta hauskaa oli ollut. Reissun uintitilastot tuli avattua neljän uimarin voimin. Lisäksi Ville oli kuulemma horjahtanut ja Helltola tehnyt vemputuseskimon.

Ville Valdemar, Atna Camping ja Fine Dining
p.s. Uintiraportit voi lukea myöhemmin Kohinan foorumilta, jokainen kertokoot siis omastaan.

Aikainen herätys laivalla klo 6:15 ja aamupalaa syömään. Laivasta poistuttiin perinteitä kunnioittanen keulavisiiristä kävellen.. Päivän suunnitelmana oli ajaa Moraan kauppaan sekä lounaalle ja tämän jälkeen katsomaan Rotälvenin vesitilannetta, joka on Morasta vain hujauksen päässä. Tai siis tuo vesitilanteen tarkatuspaikka, itse joelle on ajettava vielä 33 km hieman hankalasti löydettävälle lopetuspaikalle.

Vettä näytti olevan riittävästi, vesitilanne tarkastetaan 70-tien sillalta Rotin kylän pohjoispuolelta
Saattaa ihmetyttää yksinkertaisia ajo-ohjeita lukiessa miksi näitä on tarvinnut näin yksityiskohtaisesti tänne laittaa.. Useampaan kertaan joella käyneenä Rotälven tuntuu vaan olevan hieman hankalasti löydettävä paikka. Lisäksi alueella ei tahdo olla puhelinverkon kuuluvuuksia, joka saattaa joissain tilanteissa häiritä etsintää.
Ajo-ohjeet
70-tieltä Rotin kylästä käännytään joen vartta ylävirtaan, kyltti Sveg. Aja 15 km ja käänny vasemmalle Navurdalen/Bössbo ja samalla ylitätkin joen. Aja tätä tietä 18 km ja olet aloituspaikalla (4 km kohdalla muuttuu hiekkatieksi, 15 km kohdalla ohita puolustusvoimien puomi jos on ylhäällä, hieman ennen puomia haarautuu oikealle tie, ei tänne, vaan sinne puomin suuntaan, jos puomi on kiinni niin sitten ei taida olla asiaa). Lopetuspaikka on silta, jonka jälkeen käännytään vasemmalle ja ajetaan 5 km aloituspaikalle, joka on järven ja joen erottava pato.
Päivän melonnat
Lähdettiin laskemaan jokea, aloituksessa patoluukun läpi oli hauska hujauttaa, mutta sitten oli somerikkoa kunnes päästiin pätkän jämäkimpään luiskaan. Kaikki laskivat luiskan tyylikkäästi ja tässä useampi meloja sai ensikosketuksen creekkauksseen. Somerikkoa jatkui luiskankin jälkeen, mutta välillä oli yksittäisiä pieniä möläytyksiä ja joki toimi hyvänä lämmittelynä reissulle. Sade jatkoi satamistaan, siirryimme Idreen kahville ja sitten suunnaksi Atna Camping, Norjan kamaralle siis virallisesti nyt.

Mikko Olkkonen ja menetetty neitsyys laskuhommissa

Luiska alhaaltapäin katsottuna ja Juuso Järventien tyylinäyte
Take outissa Sami Mutanen
(yhteyksien kanssa ongelmia ja kuvien lataaminen tökkii, lisäillään kuvia kun netti toimii)

Tästä se alkaa, Kohinan reissu Norjaan! Mukaan lähteneet ovat: Jukka Kortesoja, Timo Rokka, Christian Coleasa, Timo Vänskä, Mikko Olkkonen, Juuso Järventie, Sami Mutanen, Ilkka Nissinen, Ville Arkonkoski, Ilkka Tenhunen, Timo Pesonen, Alina Mäkimartti, Jukka Ollikainen, Jukka Huitila, Aki Liuski, Kai Heltola, Irma Niemi ja Antti Paavilainen.
Myös muutamia muita on liittymässä myöhemmin retkueeseen, mutta kerrotaan näistä siinä vaiheessa kun sitten joella tavataan. Ensikertalaisia Norjan kävijöitä on matkassa reilut puolen kymmentä ja ilmassa on jo tässä vaiheessa hieman perinteistä melontaa edeltävän illan pohdintoja joelle lähdöistä.

Autoletka jonottamassa Viking Graceen Turun satamassa
Lauantaina aamulla edessä aikainen herätys ja edessä noin 600 km ajo. Morassa pysähdytään ruokaostoksilla ja sitten suunnataan katsomaan Rotälvenin (Ruotsin puolella) vesitilannetta jonka näkee matkan varrelta koskipätkästä 30 km alempana. Jos vettä näyttää olevan riittävästi, niin ainakin osa porukasta lähtee etsimään lähtöpaikkaa (itse kolme-neljä kertaa käynyt, mutta joka kerta joen löytäminen on ollut tuskien takana, nyt on koordinaatit ainakin otettu etukäteen talteen). Vaihtoehtona on Trysilin tuttu lämmittelypätkä, jonka läheisyydessä majoitutaan ensimmäinen yö.
Iltapalat on nyt syöty, kohta sitten laivalla nukkumaan, palataan linjoille lauantaina melontojen jälkeen jos yhteydet pelaa Trysililtä (ei ole itsestään selvää).