Siuntionjoki – Myllykylä-Evitskogintie

Luokitus: I-II (III)
Melontakausi: Kevättulva, runsaiden sateiden jälkeen

Siuntionjoella on kevättulvalla kiintoisa 7 kilometrin jokiretkeilykohde koskimelojille. Lähtöpaikalla on jämäkämpi luiska tarjolla (III), muut kosket ovat selkeästi helpompia (I-II). Sopiva aika melomiselle on yleensä heti jäiden lähdön jälkeen ja onkin syytä varmistaa useammasta paikasta ennen joelle lähtöä, että jäät ovat todella lähteneet. Joki matkaa metsän keskellä varjoisissa paikoissa ja jäiden lisäksi huomiota tulee kiinnittää virtapaikkoihin ajautuneisiin puihin. Yleisesti ottaen joessa on kaatuneita puita paljon.

Loading map...

Loading


Vedenkorkeus

Ympäristöhallinnan vesistöennusteet
Käyrää klikkaamalla Ympäristöhallinnon vesistöennusteisiin, katso Tjusträskin tulovirtaama

Kuvaus
Katso vesitilanne Tjusträskin tulovirtaamasta, tämän tulisi olla vähintään 10 m3/s, mutta tarkkoja muistiinpanoja ei virtaamatiedoista ole vielä tehty. Yli 15 kuution tulvat ovat erittäin harvinaisia eikä joen luonteesta ole tarkempia tietoja näin korkealla vedellä. Melontapätkä alkaa Myllykylästä, jossa padotun Sågar forsin  pystyy laskemaan niin vasemman puolen chicken routea, kuin oikeassa laidassa kulkevaa jyrkempää luiskaa pitkin. Linjojen väliin jää vanha mylly/nykyinen voimalaitos. Luiskan jälkeen on matala silta, jossa kumartuminen on tarpeen, korkealla vedellä ei välttämättä mahdu alitse oikeinpäin lainkaan. Vasen linja on helpohkoa kolistelua.
Tästä alkaa reitti, tosin loput koskista on huomattavasti helpompia
Tästä alkaa reitti, tosin loput koskista on huomattavasti helpompia

Matkalla on oltava varuillaan virtapaikkohin ajautuneista ja kaatuneista puista. Maitse ohitettava matala silta on helppo havaita, mutta kaatuneet puut ovat sitten aina oma arvoituksensa. Suositeltavaa on ottaa saha mukaan ja siivota vaaralliset puut pois (tähän on jokaisella oikeus, ja velvollisuus).
Reitin puolivälissä Skogforsenissa on tiukempi stoppari, joka saattaa kaataa melojan. Stopparin läpi on melottava, ellei ohita paikkaa maitse. Paikka on helposti tunnistettavissa betonisesta silta-/patorakennelmasta, jonka vasemmassa laidassa olevan aukon jälkeen löytyy kyseinen stoppari/aalto.
Skogsforsenin stopparin läpi on melottava (tai sitten on kannettava paikka).
Skogsforsenin stoppari

Reitin viimeinen koski alkaa entiseltä padolta ja kääntyy lopussa oikealle. Vuonna 2012 kosken lopussa oli kaatunut puu poikittain, mutta ennen sitä pystyi rantautumaan.
Lopetuspaikka on helppo tunnistaa, Evitskogintien silta on reitin ainut  isompi maantiesilta.
Vaaralliset paikat
Kaatuneet puut, kaatuneet puut, kaatuneet puut. Näitä näet varmasti matkalla, virtapaikoissa ovat helposti erittäin vaarallisia.
Majoitus ym. oheispalvelut

Esittelyn laatijat: Jari Mäkinen & Antti Paavilainen (2014)