Taru Terni tuplamestariksi freestylemelonnan SM-kilpailuissa

Freestylemelonnan suomenmestaruuskilpailut melottiin Lieksan Neitikoskella lauantaina 14.9. Kilpailu oli freestylemelojien kauden päätöskilpailu ja samalla maajoukkueen katsastuskilpailu vuoden 2025 MM-kilpailuihin, mikä toi kilpailuihin lisää panosta, kun jaossa oli SM-mitalien lisäksi ensi vuoden edustuspaikat. Neitikoski oli vaativassa matalan veden virtaamassa, joten MM-karsintarajojen ylittämisestä ennakoitiin haastavaa.

Päivän kirkkain tähti oli viimeistä vuottaan junnuissa melova Pyhtään Melojien Taru Terni, joka voitti suomenmestaruudet sekä naisissa että alle 18 v tytöissä. Naisissa Taru voitti ylivoimaisilla pisteillä 560 ennen siskoaan Tuuli Terniä, joka saavutti pisteet 240. Pronssia vei sisarusten äiti Marjaana Terni. Alle 18 v tytöissä hopeaa meloi Kohinan Nea Rautio, joka samalla otti ensimmäisen kiinnityksensä maajoukkueeseen ja pronssia TuusMelojien Anne Pantsar. Naisissa oli myös tiukka kilpailu MM-edustuspaikoista, koska viittä maapaikkaa oli tavoittelemassa yhteensä seitsemän melojaa. MM-karsintarajan ylitti kuusi naista, joista viisi finalistia otti kiinnityksen MM-kisapaikkaan.

Miehissä odotettiin kovaa kilpailua kärjen kesken ja mitalikolmikko meloikin finaalissa sadan pisteen sisään. Suomenmestaruuden otti Kyrönjoen Koskihäjyjen erittäin kokenut Tuomas Kaukola pisteillä 910 ennen TuusMelojien Visa Rahkolaa ja Melanvilauttajien myös junnuissa melonutta Onni Erosta.
Viimeistä vuotta junnuissa melonut Onni Eronen voitti poikien alle 18v sarjan ylivoimaisesti pisteillä 640 ennen nuoria lupauksia, joista Joensuun Kauhojien Veikka Viinisalo voitti hopeaa 10 pisteen kaulalla ennen Oulun Seudun Melojien Aapo Pahkalaa. Veikka Viinisalo otti samalla ensimmäisen kiinnityksensä edustusjoukkueeseen. Miehet yli 45 v sarjan voitti myös Oulun Seudun Melojien Mikko Pahkala.

Kilpailutulokset FreestyleResults.com

Teksti: Jyri Hämäläinen. Kuvassa Taru Terni, kuvaaja: Tommi Kontkavaara

Live striimi: Freestyle SM 2024 & Suomi-Cup 4/2024 Neitikoskella 14.9.

Klikkaa tästä live striimin lauantaina 14.9. klo 10:00. Tilaa Youtubessa Freestyle Suomi-Cup -kanava ennakkoon niin saat myös muistutuksen kilpailusta sähköpostiisi. Striimin ohella tuloksia voi seurata freestyleresults.comissa.

SM-kilpailun jälkeen on Lieksan Melojien järjestämä luuppikisa, joka on tarkoitus striimata aikataulun sen salliessa. Kisasäännöt: Kilpailuissa melotaan LiMen vanhemman mallisilla Dancer XT koskikajakeilla. Tarkoituksena on stoppariin sisäänmenon jälkeen upottaa kuohun sisään voimakkaasti, jolloin kajakki nousee vertikaalisti yli 45 asteen kulmaan kohden yläilmoja. Siis Suomeksi tehdä yli 45 asteen keulaluuppi. Tuomarit arvioivat luupin onnistumisen. Voittaja on pudotuskisan viimeiseksi selvinnyt kilpailija.

Slalom SM 2024 Taivalkoskella


Slalomin SM-kilpailu käytiin lauantaina 7.9. Taivalkosken melontakeskuksessa.

Kilpailuformaatti: Finaaliin pääsee MK1 karsinnan 7 parasta, MK1 45+ karsinnan 5 parasta. Muissa sarjoissa ei melota erillistä finaalia. Tulokset määräytyvät paras kahdesta formaatilla eli 1. ja 2. laskun paremman laskun perusteella.

Tulospalvelu (racegorilla.com)

Kuva: Jean-Luc Fel, IG: eanaterraluminis

Jonne Hirvonen koskimelonnan olosuhdetyöryhmän puheenjohtajaksi

Jonne Hirvonen on aloittanut Suomen Melonta- ja Soutuliiton koskimelonnan olosuhdetyöryhmän uutena puheenjohtajana  – tavoitteena on saada Suomeen lisää koskimelonnan harrastuspaikkoja sekä kansainvälisen tason kilpailupaikkoja.  

Koskimelonnan olosuhdetyöryhmän tavoite on kunnianhimoinen: “Uskomme, että meillä on Suomessa lähivuosina vähintään 10-kertainen määrä aktiivisia junioreita sekä vähintään viisi kiinteää harrastus- sekä kilpailupaikkaa ympäri Suomea.” 

Taustaa 

Euroopan Unionin ennallistamisasetus vaikuttaa suomalaisten virtaavien vesien ja koskien ennallistamiseen sekä samaan aikaan Suomen hallituksen valtakunnallinen Nousu-ohjelma on merkittävä tekijä koskien ennallistamisessa.  

Kosken turvallisuuden ja koskialueen monipuolisen käytön varmistamiseksi koskien kiveämisen tarkka suunnittelu on erityisen tärkeää. Suomen koskimelontayhteisön aktiivit ovatkin olleet paikallisesti mukana eri hankkeissa, kuten 2024 keväällä avatussa Hiitolanjoen ennallistamisessa. 

Kokemuksemme mukaan niin kalat kuin koskimelojatkin viihtyvät virtaavissa vesissä, missä on selkeä päävirta, vedessä liikkuminen on mahdollista eri virtaamilla sekä koskesta löytyy syvät sekä isot akanvirrat. Koskimelontaan soveltuvasta kosken ennallistamisesta hyötyvät myös retkimelojat, koskessa virkistys- ja kuntoilumielessä melovat koskimelonnan harrastajat sekä kaupalliset kumilauttasafariyrittäjät.  

Koskimelonta Suomessa  

Koskimelonta ei ole Suomessa kehittynyt suosituksi harrastukseksi ja urheiluksi, koska pysyviä harjoitus- ja kilpailupaikkoja ei ole. Ainoa koskipujottelun kiinteä harjoittelu- ja kilpailupaikka sijaitsee Taivalkoskella. Analogiaa voidaan hakea Suomen 60-luvun laskettelumahdollisuuksista.  

Olosuhteiden haastavuudesta huolimatta Suomen freestylemelojat ovat viime aikoina saavuttaneet hyvää kansainvälistä menestystä MM-tasolla, kuten juniorimiesten MM-hopea ja sekä yleisten sarjojen 7. sijat 2023 MM-kisoissa USA:ssa. Koskicrossi oli ensimmäistä kertaa mukana Pariisin 2024 kesäolympialaisissa. Koskicrossi ja koskipujottelu (mukana jo 1992 Barcelonasta saakka) houkuttelivat viikon ajaksi 12 000 katsojan koskimelontastadionin täyteen. 

Toiminta 

Aktiiviset koskien ennallistamishankkeet, kuten Vapaa Virtaankoski sekä siihen liittyvä koskialueen kokonaisvaltainen ennallistaminen tarvitsevat ammattimaista yhteistyötä sekä kokemusperäistä näkemystä jo suunnitteluvaiheessa. Virtaankosken ennallistaminen on tällä hetkellä urakkakilpailutuksessa ja rakentaminen alkaa syksyllä 2024. Koskimelojat ovat olleet tässä hankkeessa mukana jo suunnitteluvaiheessa ja ovat tuoneet näkemyksiä suunnittelun tueksi. Kosken kiveämisen ja rakentamisen aikana on paikalla SMSL:n kokemusasiantuntija. 

Koskimelonnan eri kilpailumuodot koskicrossi, koskipujottelu ja freestylemelonta hyödyntävät kosken virtoja eri lailla, jotka toteutuvat hyvin suunnitellussa koskessa. Freestylemelonta tarvitsee tarpeeksi pitävän, syvän ja turvallisen aallon tai stopparin, jotta lajiharjoittelua voi tehdä. Tämän voi toteutua säädettävällä melontakynnyksellä.  

Olympiastatuksen omaavat koskipujottelu sekä koskicrossi hyödyntävät koskea noin 200 metrin matkalla, jossa jokaiseen kilpailuun erikseen suunniteltu rata mittaa melojien taitoja sekä hyödyntää kosken ainutlaatuisia virtauksia, aaltoja ja akanvirtoja. 

Myös virkistyksen ja kuntoilun vuoksi koskessa melovat harrastajat hyötyvät näistä urheilijoiden harjoittelupaikoista. Retkimelojille on tärkeää turvata tarpeeksi syvä ja selkeä läpilaskureitti. 

Tavoite 

Tavoitteena on, että Suomessa on lähivuosina vähintään 10-kertainen määrä aktiivisia junioreita sekä ympäri Suomea vähintään viisi kiinteää harrastus- sekä kilpailupaikkaa, jotka palvelevat koskimelonnan eri muotoja: freestyle, koskipujottelu sekä koskicrossi. Haluamme samalla nostaa koskimelontalajien profiilia sekä houkutella uusia harrastajia vauhdikkaiden lajien pariin.  
  
Nyt muodostettu koskimelonnan olosuhdetyöryhmä tulee olemaan koskien ennallistamisessa aktiivinen ja ammattimainen osapuoli.  Asiantuntijaryhmällä on valmius ja osaaminen olla mukana eri hankkeiden valmistelu, suunnittelu sekä toteutusvaiheessa. Työryhmällä on teknistä, kaupallista, kansainvälistä sekä kokemusperäistä annettavaa koskien ennallistamisen suunnitteluun sekä rakentamiseen. Suomessa on lukuisia jokia sekä koskia, joita tullaan ennallistamaan tulevina vuosina.  
  
Tämän hetken ykkös-prioriteettinä on Virtaankosken ennallistaminen sekä paikallisten harjoituspaikkojen luominen Tampereen, PK-seudun ja Pohjois-Suomen alueelle. Olosuhdetyöryhmän muodostavat tällä hetkellä TkT Leo Janka, DI Heikki Rauatmaa, Ins. AMK Toni Fohlin, DI Ville Eronen, YTT Tapio Nykänen, Melonta- ja Soutuliiton koulutus- ja harrastekoordinaattori Kai Lindqvist ja puheenjohtaja KTM Jonne Hirvonen 

Kuva: Ivar Hüt © LatvijasKanoeAsociacija