Vaikka koskimelontaa on tullut harrastettua jo pidempään, niin melontakautta ei ole tullut avattua aiemmin näin aikaisin. Eipä ylipäätään talvimelonta ole itseä kiinnostunut, mutta kun kevät on jo poikkeuksellisen pitkällä, niin kelpasi kamat kaivaa varastosta esiin ja suunnata Keravanjoelle. Ohjelmassa oli Matarinkoskelta Hanabölenkoskelle melonta ja mahdollisesti useampaan kertaankin.
Kahdeksan melojan voimin lähdettiin aurinkoisena iltapäivänä vesille. Ville, Allu, Jukka ja Kaitsu olivat käyneet ensin lämmittelemässä Nukarilla, tulivat sitten tälle vähän vähemmän jämäkälle pätkälle verryttelemään. Ville oli kuulemma tehnyt hurjuuksia ja Kaitsulta auennut aukkari, ehkä saadaan kuulla tarkemminkin reissusta..
Melottiin Matarinkoski, PIkkukoski ja viimeisenä Hanabölenkoski, kannettiin kajakit parkipaikalle ja todettiin yhden kierroksen riittävän tällä kertaa.
Vedenkorkeus Hanalassa oli 23,15 m, tämä on melkein matalin vesitilanne, jolla joelle kannattaa lähteä, kosket alkavat mennä turhan kivisiksi. Kokonaisuudessaan kosket ovat kaikki I-luokkaa, kevyesti kausi siis avattu ja kamat valmiina ehkä hieman jämäkämpäänkin. Tai laskupaatti on vielä uusimatta, viime kesän Norjan reissulla väsähtänyt Jefe kelpaa kyllä lähijoille, mutta uusi paatti on siis hakusessa. Onko se Pyranha, Jackson, Wavesport vai Dagger, selvinnee ehkä piakkoin..
-AnttiP
p.s. Nukarin reissulaisten edesottamuksista oma juttunsa
Aihearkisto: Yleinen
GoExpo 6.-8.3.2015
Messut on kait perinteisesti olleet paikka, jossa esitellään kauden uutuuksia. Saman suuntaisilla odotuksilla lähti myös koskimelonta.comin tiimi kiertämään messuja.
Vaikka olemmekin koskimelonnan suurin ja kaunein äänitorvi, emme ole vielä saavuttaneet journalistiliiton mielestä riittävän korkeaa statusta, jotta omaisimme viralliset PRESS-kortit. Näin ollen jouduimme jälleen kerran turvautumaan jo hyväksi koettuihin suhteisiin messujen tiedottajan suuntaan. Tiedottaja Riikka Luomanpää lupasi meille sisäänpääsyn messuille median edustajina. Kiitokset Riikalle tästä mahdollisuudesta.
Perjantain työpäivä kului tuskaisen hitaasti ja iltapäivällä häämöttävä messukierros taisi entisestään laskea työmotivaatiota. Työpäivän vihdoin taittuessa unholaan otettiin suunnaksi Pasila. Ennakkotiedoista oli kaivettu melko kapea näytteilleasettajajoukko kohteiksi kierrokselle. Messuilla on mukana Welhonpesä, Eräkettu ja Bear & Water. Näiden lisäksi Melonta ja soutuliitto on esillä Sulkavan soutujen osastolla. MeSo myös organisoi näytöksiä Kanoottipoolon, retki- ja kuntomelonnan merkeissä kalastuspuolen altaalla. Myös Eräketulla ja Bear & Waterilla on altaalla omia näytöksiä. Tosin Eräketun Timo totesi, että hänen näytösaikansa voi käyttää myös koemelontojen merkeissä hyväksi. Sunnuntain näytösajat on suunnattu lasten melottamiseen yhdessä Kohinan kanssa.
Varsinaiset koskimelonnan uutuudet jäivät melko ohueksi tänä vuonna. Kajakkivalmistajat elävät ilmeisesti jonkinlaista suvantoa ja uutuuksia on esitelty maailmallakin varsin maltillisesti. Messuilla esillä olleista uutuuksista merkittävimpänä mukana oli Jacksonin uusi Fun- ja Zen-kajakit. Jacksonin laskupaattien (myös FUN) sisuskalut on uusittu. Ryynipenkit ovat jääneet laskupaateista pois ja nykyisin penkissä on perinteisempi pehmuste. Sisuskalujen merkittävämpi uudistus on pohjajäykisteen kiinnitys paattiin. Aiempi menetelmä muovien hitsaus on vaihdettu liimaukseen. Uusi menetelmä on huomattavasti kestävämpi vanhaan verrattuna. Pelipaatit saa jatkossakin ryynipenkillä. Myös Karman osalta on tullut pieniä uudistuksia, sisuskalut on uudistettu saman mallin mukaan kuin em. paateissa. Tämän lisäksi myös kansi on muotoiltu uusiksi lisätilavuuttaa silmälläpitäen. Pohja on sama, kuin aiemmassa Karmassa.
Timon kanssa heräsi myös keskustelu monikäyttöisempien kajakkien merkityksestä lajille. Suomessa aikoinaan hyvin suosittu kajakkimalli on sittemmin painunut likipitäen unholaan. FUN mallisto edustaa tätä pelipaattien ja laskupaattien ristisiitosta. Paatti ei varmasti ole paras kumpaankaan lajiin, mutta monen suomalaisen melojan alla paatti voisi vastata parhaiten käyttötarkoitusta. Mielenkiintoinen ajatus.
Timolta löytyy nykyisin myös Sandilinen mallisto. Anorakki/aukkari-combot ovat löytäneet tiensä myös lettumelojien käyttöön. Onhan tuo erittäin mukava, kun olosuhteet ovat sopivat. Jos on tarvis kuivahousu+anorakki yhdistelmälle, voi Combon jättää vielä kaappiin tai ainakin ne voi jotka näkevät vielä mahdollisuuden uimiseen. Jacksonilta on tulossa Siuroon tälle keväälle vielä yksi kontti huhti-toukokuun taitteessa. Jos jotain spesiaalia on mielessä, kannattaa suunnata Eräketun ständille. Sieltä löytyy myös erinäköisellä kokoonpanolla tiimimelojia. Perjantaina mukana oli Teemu Väliahdet, lauantaina ja sunnuntaina osastolta löytyy ainakin Juuso Karttunen ja Tuomas Kaukola.
Welhon osaston suurimpana uutuutena oli Epicin surfski-mallisto. Tämä herätti toimituksen piirissä kiinnostusta lähteä surffaamaan merelle isompia aaltoja surfskin kanssa. Pitänee neuvotella diili Epiccien kokeilusta. Vantaanjoki maratonin pääpalkintona on Epic V7 surfski vekotin. Klaukkalaan on hiljalleen tulossa loputkin Kokatatin malliston tuotteet. Kypäräpuolella on tulossa Shred readyn uutuus O-S-K. Kypärä muistuttaa visuaalisesti hieman Sweetin tuttua Rocker-mallia ja on rakenteeltaankin samantyyppien. Kuori on komposiittirakenteinen ja sisus ottaa vastaan iskut. Niskasta löytyy myös räikällä kiristettävä niskatuki. Uusi kypärä tuo vihdoin hieman isomman koon, jotta meille isopäisillekkin löytyy malli Shred readyn mallistosta. Welhoon on myös tulossa seuraavan kuukauden aikana suuri määrä erilaista pientarviketta. Kannattaa käydä kierros Klaukkalassa, jos on jotain pientarviketta vailla. Pyranhan uutuus 9R ei ole vielä ehtinyt Suomen maaperälle, eikä näin ollen ollut messuilla esillä.
Kolmantena melontaliikkeenä messuilla suuntasimme Bear & Waterin osastolle. Sipoosta löytyy koskimelojille kalustoa Wavesportilta Recon ja Mobius ja Daggerilta Jitsu. Osa kokovalikoimasta löytyy varastosta ja loput tilauksella. AT:lta on tulossa uusi mela malliston keskivaiheille. Lasikuituinen kokonaisuus tarjoaa keveyttä ja kestävyytta.
Kaikilla osastoilla nousi keskusteluihin dollarin ja euron valuuttakurssien suuri muutos loppukesästä 2014 tähän päivään. Nousupaineita kajakkien hintoihin on tullut pahimmillaan +30 %. Edellisvuoden mallit ja brittivalmisteisen paatit saavat melko suuren hintaedun tässä kohtaa. Kannattaa ottaa tämä huomioon, kun suunnittelee kajakkihankintoja.
GOEXPO-messut ovat aukit seuraavasti:
Lauantai 7.3.2015 klo 10–18
Sunnuntai 8.3.2015 klo 10–17
Samalla lipulla Messukeskuksessa Fillari, Kunto, Golf, OutdoorExpo, Ball Sports, Kuva&Kamera ja Helsinki Horse Fair
Teksti: Mikko Aho
Kuvat: Antti Paavilainen
Goexpo 6.-8.3.2015
Koskimelonta.comin tiimi hyökkää messuille heti perjantaina tutkailemaan, mitä messut koskimelojille tarjoavat tänä vuonna. Raportti julkaistaan perjantai-illan aikana.
Hallivuoro Pirkkolassa 3.1.2015
Kohinan ensimmäinen hallivuoro tänä vuonna Pirkkolassa on takana. Valmistautuminen oli aloitettu jo aikaisemmin paattien pesulla, koska hallissa paattien tulee olla puhtaita. Vuoron alussa paatit puhdistettiin vielä vedellä ja siirrettiin hallin puolelle.
Tähän asti talvi on ollut monessa paikassa suotuisa ja melomaan on päässyt, kuten edellisistä kirjoituksistakin voi lukea. Hallissa olosuhteet ovat hieman erilaiset (vuoden aikaan nähden joku voisi sanoa mukavammat). Vesi on kirkasta ja lämpötila oli oikein mukava 27 astetta. Siellä on hyvä harjoitella erilaisia melontaan liittyviä tekniikoita ja temppuja. Koski asettaa aina oman haasteensa, joten tasaisella on talvella turvallista hakea varmuutta ja oppia tulevaa kevättä ja kesää varten. Kukin omalla tasollaan.
Moni saattaa vielä nauttia joululomasta, mutta hallivuorolle tuli mukavasti kaiken ikäisiä melojia. Jokaiselle löytyi oma porukka, jonka kanssa saattoi treenata eskimon alkeita, perän tai keulan upotusta ja kärrynpyörien pyörittelyä. Apua ja neuvoja sai kokeneemmilta melojilta kysyessä. Hallivuorolla oli hyvä fiilis, joka tämän porukan kanssa tuntuu aina olevan taattu!
Kuvagalleria avattu
Koskimelonta.comin kuvagalleria on avattu! Sivuille on lisätty jo aiemmin julkaistuja kuvia vuosilta 2002-2003 ja lisää kuvia tulee näkyviin lähiaikoina. Myös uusia, aiemmin julkaisemattomia kuvia on luvassa.
Vanhankaupunginkoskella laskusessiot 14.12.2014
Sitten viime kevään ei ole Vantaanjoen virtaama noussut 30 m3/s tasolle kertaakaan, kunnes nyt joulukuussa. Syystulville suunniteltiin jo aiemmin laskutekniikkaharjoituksia, mutta kun vettä ei tullut niin ei auttanut mikään.
Toni Lähteenmäki, Mikko Juurikainen, Atte Lähteenmäki ja Mikko Aho olivat melontakamojen kanssa koskella ja olihan meitä useita rannalla hommaa pällistelemässä.
Koskimelonta.comin reportteri M. Aho oli itseasiassa ensimmäistä kertaa kyseisellä koskella laskuhommia suunnittelmassa, joten pientä jännitystä oli ilmassa. Tai miksi ei olisi, jotenkin tuntuu että Vanhiksella on jonkinasteinen henkinen ote kokeneempiinkin laskijoihin. Mikon ensimmäinen lasku meni hyvin, eikä jännitys paljoa menossa näkynyt.
”Jännitti niin v….ti ennen laskua, mutta sehän meni ihan hyvin”, kommentoi Mikko tuoreeltaan laskun jälkeen. Ja hyvin meni seuraavatkin laskut, homma alkoi olemaan hyvin hanskassa. Yhtäkään horjahdusta tai mitään muutakaan kosmeettista kommentoitavaa laskuihin tullut, pystyi vaan toteamaan taitojen kehittyneen. Ja kyllä mies uutta laskupaattiaankin taisi kehua. Ensi keväänä Mikolla onkin sitten edessä iceBREAKiin osallistuminen 🙂
Vesitilanne oli sunnuntainna suoranaisesti optimaalinen, ei tarvinnut jännittää ylimääräistä kiville jumittautumisista, vauhtia ja kuohuja mukavasti, muttei kuitenkaan yllättäviä tilanteita tarjoavia paikkoja, vaikka nähtiin kosken loppupäässä muutama eskimokäännöskin, niin ja Tampereen porukka piti huolen kalustotappioiden syntymisestä, kun MikkoJ:n melan lavasta puraisi näkki palasen pois heti ekalla laskulla.
Muutamia lisäkuvia löytyy Flickristä.
Henkilökuvassa Tapio Antere
Koska ja miten aloitit koskimelonnan? Aloitin kunnolla 15-vuotiaana. Olin niihin aikoihin kiinnostunut surffaamisesta, mikä ei ole Suomen olosuhteissa kovin helppo laji harrastaa. Eno houkutteli, että alkaisin melomaan koskea. Olin aluksi, että ei… Päädyin kuitenkin Kohinan nuorisoleirille – onneksi menin.
Mikä on kivointa koskimelonnassa? Melonnan lisäksi ihmiset tän harrastuksen ympärillä, reissaaminen ja uusien paikkojen näkeminen.
Sulla on haaveena lähteä Chileen melomaan. Miksi just sinne? Chilessä on Andien takia hyviä koskia ja aika monipuolisesti melottavaa. Mulla on muutamia jenkkikavereita, jotka ovat käyneet siellä melomassa ja kuvaamassa leffoja, sinne olisi hauska lähteä.
Millaiset jutut koskimelonnassa juuri nyt kiinnostavat? Enemmän koskimelonnassa kiinnostaa juuri laskeminen eikä niinkään freestyle. Freestylehommia jaksaa aina jonkun aikaa tehä, mutta se on enemmän nyhertämistä. Laskeminen tuntuu palkitsevammalta ja siinä on enemmän adrenaliini pelissä.
Millaisia koskimelontareissuja olet tehnyt? Ennen armeijaa olin pari kuukautta Ugandassa melomassa freestylea. Siellä on maailman parhaita aaltoja. Norjassa olen käynyt neljä tai viisi kertaa laskemassa. Suomessa on tullut käytyä Lapissa ja Neitikoskella.
Mikä on jäänyt mieleen erityisen hienona hetkenä koskessa? Laskuhommista viime kesän Norjan reissu – se oli eka sellainen, mikä me tehtiin nuoremman porukan kesken. Reissulla käytiin laskemassa itselle täysin uusia paikkoja. Vaikka reissu ei melonnallisesti ollut ehkä kovin hyvä ja satutin selän alussa, mutta se oli muuten tosi mieleenpainuva.
Freestylen puolella, kun on saanut onnistumaan ekan kerran uusia temppuja. Mitä temppuja? Mc Nasty on semmonen ..ja phonics Monkey ja Tricky Woo. 🙂
Teidän melontaporukan nimi on Jalostajat. Mistä nimi tulee? Hernekeittopurkista. Porukka on hitsautunut kasaan pikkuhiljaa. Osaan porukasta tutustuin jo 15-vuotiaana sillä ensimmäisellä junnuleirillä.
Kun meloo yksin, mulla tahtoo välillä mennä negatiivisen puolelle, jos treenaa jotain. Kun meloo kavereiden kanssa se ei ikinä mene siihen – on helppo nauraa hölmöilyille ja kun jokin ei onnistu.
Millaisia tavoitteita sulla on? Chilen reissulla tavoitteena on kasvattaa omaa melontakanttia laskuhommissa. Olisi se kiva tietty joskus oppia melomaan freestyleakin – jos vertaa osaan omiin melontakavereihin niin olen ihan lastenkengissä.
Chilen reissun jälkeen tavoitteena on lähteä Pohjois-Amerikkaan melomaan. Siellä on muutamia melontakavereita, joihin tutustuin Ugandassa. Heidän kanssa olisi kiva mennä melomaan. Pohjois-Amerikassa olisi mahdollista tehdä Creekki-melontaa, erityisesti Oregonissa, Washingtonissa ja Kanadan puolella. Oppisopimuksen jälkeen on tarkoitus keskittyä yksinomaan melontaan.
Soraistuksia ja soraääniä Pernoolla
Perjantaina 12.9.2014 Ilkka Tenhunen laittoi Kohinan Facebook -sivulle linkin koskimelojia pelästyttäneeseen uutiseen [linkki Kymen Sanomiin]. Pernoon koskilla oli aloitettu kalataloudellisia kunnostuksia ja melojille tieto tuli täysin puskista.
Vuonna 2009 ELY-keskuksen teettämä suunnitelma kirvoitti aikanaan tunteita niin paikallisissa asukkaissa, mökkiläisissä, melojissa kuin joissain kalastajissakin. Tuolloin suunnitelmasta lähdettiin keskustelemaan tarkemmin ja Suomen Kanoottiliiton nimeämät edustajat liitettiin mukaan suunnittelutyöhön varmistamaan, ettei koskien kunnostustöissä tehdä melontaharrastusta haittaavia toimia. Jukka Ollikainen, Hanna Sivén ja Antti Paavilainen osallistuivat useisiin tapaamisiin ja Pernoon koskien kaikki melonnalle kriittiset paikat dokumentoitiin suunnitelmiin siten, että kyseisillä aluilla mahdollisia toimia tehtäessä paikalla on myös melojien edustaja valvomassa töitä.
Edelliseen viitaten perjantaina luettu uutinen oli varsin suuri pettymys; Alun alkaen melojien suuri huoli oli siinä, että papereita pyörittäessä meitä kuunnellaan, mutta kaivinkoneen tehdessä töitä ei äänemme enää kuulukaan. Mutta onneksi parilla puhelinsoitolla saatiin työt keskeytymään ja sovimme sunnuntaille 14.9.2014 yhteisen tapaamisen Pernoolla. Selvisi myös, ettei kyseessä ole aiemmasta isosta kunnostushankkeesta, vaan tämä on erillinen, huomattavasti pienempi hanke, jolla pyritään saamaan aikaiseksi ensiapua kalojen luontaisen lisääntymisen edistämiseksi. Melojien edustajat oli jätetty infoamatta asiasta mitä ilmeisimmin inhimillisen erheen johdosta. Reagointi huomautukseemme oli ripeää, sillä työ pysäytettiin varttitunnissa puhelinsoitosta.
Tapaamiseen osallistui ELY-keskuksen edustajana Vesa Vanninen, soraistuksen suunnittelija sekä valvoja Jukka Rinne, melojien edustajina Hanna Sivén, Toni Spännäri sekä allekirjoittanut.
Pernoonkoskilla oli aloitettu työt Pykinkosken yläosassa ja tällä alueella työt jatkuivat vielä maanantaina. Yhdessä todettiin, ettei soraistuksilla ole merkittävää vaikutusta melojien kannalta.
Tämän jälkeen siirryttiin Sittarännin puolelle, jossa onkin paljon melojien kiinnostuksen kohteita. Paperilla olevia suunnitelmia tarkennettiin ja varmistettiin ettei toimenpiteillä vaaranneta melontakohteita (aaltoja/stoppareita).
Sittarännin niskalla soraistettavalla alueella on selkeä syvennös, jonne tulee noin 40 cm paksuinen sorapatja. Soraistusalueelta kohti kosken niskaa joki madaltuu jyrkästi, joten soraistuksen pitäisi pysyä aseteltavalla paikallaan eikä myöskään vaikuttaa käytännössä lainkaan virtaumajakaumaan koskessa.
Kosken ”välialtaaseen” tullaan laittamaan soraa kosken rantaan, tähän ei soraa pysty paljoa laittamaan, päävirtaan soraa ei laiteta vaan akanvirtaan eikä soraistus nouse korkeammalle kuin pohjassa olevan kallion korkein pinta. Eli oletettavasti muutama kauhallinen soraa tullaan tähän laittamaan, mutta tällä ei pitäisi olla vaikutusta korkealla vedellä akanvirran muodostumiseen.
Sittarännissä tehtävät toimet tullaan tekemään melojien edustajan valvonnan läsnäollessa nyt lähiaikoina.
Soraääniä
Sunnuntain tapaamisessa paikalla oli myös muita alueen käyttäjiä, niin mökkiläisiä, matkailuyrittäjää kuin kalastusoikeudet vuokrannut yrittäjä.
Keskustelimme monista asioista ja esiin nousi selkeästi tarve tavata yhdessä koskialueen eri käyttäjien kesken. Kohinan puheenjohtaja Toni Spännäri otti asiasta koppia ja kutsuu eri tahojen edustajia koolle marraskuussa.
Meidän koskimelojien on syytä kuitenkin välittömästi tsempata muutamissa perus käytösasioissa; Voimme miettiä tarkemmin mökkirantojen ohittamista, ei mm. käydä toisten mökkilaiturilta katsomassa vedenlämpömittareita, kuten viime viikolla oltiin kunnostauduttu.
Yhteistyöstä eri alueen käyttäjien kesken on ollut meillä hyviä kokemuksia, esimerkiksi syksyllä 2013 järjestetyissä Koskipoukamantien talkoissa kunnostettiin tietä ja ranta-aluita yhdessä Karhulan ladun sekä kumilauttayrittäjien kanssa.
Melomaankin ehti
Ehdittiin sunnuntaina melomaankin. Otin alle Kohinan Habitat 80 -laskupaatin. Latumajan rannasta laskin kajakin vesille ja Hannan kanssa lähdettiin kohti Torminvirtaa. Ruhanväärän pääsi kuin pääsikin melomalla ylös ja tästä innostuneena tuli melottua Vääränkoskikin ylös. Torminvirralla riitti yksi lasku ja alaosassa kikkailut, joten 1½ tuntia myöhemmin nousin ensimmäistä kertaa kajakista pois Sittarännin alla. Kävin vielä laskemassa Sittarännin uudestaan Hannan kikkaillessa Hönökiven kulmilla.
Melontakausi jatkuu edelleen, myös Hirvikoski on ollut hyvässä vireessä, toivottavasti sieltä saadaan raporttia myös koskimelonta.comiin.
-AnttiP
Laskutreenit Pernoolla
Olin lupautunut pitämään Kohinan tiistaimelonnoissa koskenlaskuharjoitukset tänään. Koulutus oli suunnattu aloittelijoista aina III-IV -luokan koskiin hamuaville..
Osanotto oli mukavan runsasta ja suuntasimmekin heti alkuun yhdeksän melojan voimin Tormille, jossa luvassa oli hieman erilaisten laskulinjojen hakemista. Lopussa treenattiin jo sen verran haastavaa reittiä, että melomisessa oli jo oikeasti tekemisen meininkiä.
VIrtaaman ollessa vain 80 kuutiota, jouduttiin jättämään vinoaaltojen treenaamiset seuraavaan kertaan, mutta haastavia akanvirtoja löytyi vastapainoksi.
Kiitoksia kaikille mukana olleille, lisää laskuharjoituksia on luvassa tänä syksynä, seuraavalla kerralla kohderyhmänä on jo IV-koskia laskeneet, mutta katsotaan sitä sitten lähempänä kunhan pk-seudun creekit taas kohisee kunnolla 🙂
Pari kuvatusta
Aurinkoinen päivä Pernoolla
Loma alkaa olla ohitse ja edellisestä melonnasta olikin jo vierähtänyt muutama viikko. Aamulla startattiin Vantaan Ikean pihasta Aarnen ja Eijan kanssa kohti Pernoonkoskia. Parkkipaikalle tultaessa arvasi, että muutama muukin meloja on tänään vesillä. Kohinan alkeiskurssin lisäksi Espoon Eskimoiden sekä Natura Vivan kurssit olivat käynnissä.
Suuntasin Tormille ja siellä tuli surffailtua. Ykkösaalto oli hieman matala ja sain pari kertaa kärryt jysähtämään pohjaan, niin keskityin sitten enempi etusurffiin. Kärryt olisi kyllä mahtuneet pyörimään, jos olisi saanut pidettyä paatin paremmassa kohdassa, jotenkin peräupotuksessa olinkin sitten jo siinä matalimmassa kohdassa.
Aurinko paistoi ja ilman paitaa tarkeni hyvin melomaan, tosin auringon suojaksi piti jossain vaiheessa heittää t-paita. Veden lämpötila oli jossain 25 asteen tienoilla.
Espoon Eskimoiden treenit väliportaalla
Torminvirralla oli hieman ruuhkaa, niin rannalla kuin koskessakin. Yli 30 melojaa mahtuu kuitenkin melomaan koskea alas hyvin, surffaamiseen keskittyneitä ei ollut kuitenkaan tällä kertaa kuin muutamia.
Pieni tilannekin nähtiin, kun Natura Vivan kurssilla ollut Iida laski koskea alas, Eskimoiden Jari Mäkisen surffatessa kakkosaallussa. Alhaalta tilanne näytti samalta kun kaksi ihmistä kävelee vastakkain jalkakäytävällä ja molemmat väistävät samaan suuntaan, väistävät uudelleen ja uudelleen… Jarille täydet pisteet Iidan uittamisesta, ilmeisesti Jari ottikin tossubisset tästä hyvästä melontojen jälkeen.
Melojia Torminvirralla
Yksi setti melontaa, aurinki lämmitti (poltti) mukavasti ja huomenna sitten arki koittaa.. Se tarkoittaa myös sitä, että Norjan reissun kuvat (ja muitakin) saatetaan saada viikon-parin sisällä nettiin näkyviin.
-AnttiP