Uni maittoi perjantainakin aamusta pitkään. Päivän ohjelmassa oli koko porukalla Drivan Rafting. Kaksi autoa starttasi leiristä kahdentoista aikoin melomaan, meidän autoporukan aloittaessa tuolloin vasta aamupalaa.
Meidän retkeen osallistuivat Jukka Huitila, Tomi Härkönen, Ilkka Nissinen, Juuso Järventie, Sami Mutanen, Christian Coleasa, Jarkko Mikkola, Jukka Kortesoja, Mikko Olkkonen, Aki Liuski, allekirjoittanut sekä vahvistuksena Lofoottien suunnalla asustava Taber.

Lähtöä odottelemassa
Drivan vesimittari (Gråura) näytti lukemaa 2,34 m eli vesi oli varsin vähissä. Siltapilariin maalatun asteikon mukaan vesi oli nollassa, joten varsin erilaista oli luvassa kuin veden ollessa 3-5 nurkilla.
Take outissa törmättiin aiemmin vesille lähteneisiin. Ollikainen kertoi kosken olevan muuten selkeä, mutta tähtipaikassa ylästoppari on pitävä ja moni olikin tässä kaatunut. Tämä tähtipaikka on vaativin kohta kyseiselle reitille ja se käydään katsomasta maista käsin. Paikka on myös helppo kantaa.
Alkupätkällä tuli muutamat uinnit ja hetken aikaa jouduttiin etsimään Christianin veden alle jumiin jäänyttä melaa. Onneksi mela löytyi, koska ryhmien sekoittumisessa ei oltu huomioitu ottaa varamelaa mukaan.

Tähtipaikalla Taber booffaili oikean haaran möläystä sillä aikaa kun muu porukka katseli linjaa vasemman haaran laskuun
Tähtipaikalla olikin keskiaikaista turnajaishenkeä käynnissä. Huitila laski ensimmäisenä ottaen hontossa huutia, päästen kuitenkin paikasta pois ja pyöräyttäen itsensä pystyyn. Seuraavan vuorossa oli Kortesoja, jonka huudit päättyivät uintiin.

Jukka Kortesojan lensi perän kautta katolleen, hieman myöhemmin aukkopeitto aukesi..
Seuraavan vuorossa Juuso, joka niin ikään otti uinnit. Täytyy antaa pisteet kaikille mukana olleille. Melojat pitäytyivät alkuperäisessä päätöksessään laskea, vaikka yksi toisensa jälkeen ottivat paikassa kyytiä luonnonvoimilta.

Mikko Olkkonen tyylittseli ensimmäisenä pystyssä tähtipaikan

Juuso Järventie vesipisaran läpi kuvattuna

Sami Mutanen totesi kanjonin lopussa että ihan eri paikka kuin edellisvuonna, jolloin vesi oli melkein metrin korkeammalla ja vauhtia oli paljon enemmän. Taustalla Mikko Olkkonen.
Illalla pakattiin kamat ja valmistauduttiin Tukholmaan lähtöön aamulla neljän-viiden välissä. Osa porukasta jäi jatkamaan reissua ja toivottavasti saamme lukea näistä seikkailuista pian lisää koskimelonta.comista. Laivalla riitti juttu kerrottaksi ja kuunneltavaksi.
Kiitokset kaikille mukana olleille. Ainakin omalta kohdaltani onnistunut reissu, rikkoutuneesta kajakista huolimatta. Jefestä löytyi toinenkin halkeama pohjasta, joten muovi on alkanut antaa periksi. Uutta paattia siis kiikariin. Tästä Norjan reissusta saattaa tulla vielä myöhemmin lisää juttua allekirjoittaneen kirjoittamana, mutta katsotaan sitä myöhemmin (niin ja tietysti kuvia).
Hyvää kesää ja alkaneita helteitä!
-AnttiP