Muutama kuutio ehti virrata Vanhiksella, kunnes tämä raportti pääsi maailmalle. Pitkänä perjantaina Helsingin Vanhankaupunginkoskella oli kevään tulvahuippu ja virtaamaa noin 75 mottia sekunnissa. Luvassa siis mukavan vauhdikasta laskemista, kuitenkaan ilman mitään pahempaa pelättävää, sopiva koskimelontakauden avaus, tuumittiin yhdessä Aapo ”Hanska” Halosen kanssa kosken niskalla lämmitellessä.
Timo Pesonen oli ehtinyt laskea pari kertaa kosken ja itselläkin siis varsinaisen koskikauden avaus, Keravanjoen melonnat paria viikkoa aikaisemmin olivat lähinnä tasaisella melontaa.
Aapo sekä Timo olivat jo ala-altaassa ja sain huudettua miehet apuun; Timo jäi ala-altaaseen varmistamaan siksi aikaa kun Aapo sai juostua rannankautta apuihin. Sitten köysistä, slingeistä yms. tehtiin valjaat ja muurille nousu onnistui helposti.
Ehkä huonoa tuuria, mutta jos jonkin paikan melominen ei onnistu, niin kyllähän siinä todennäköisyydet kasvaa, ainakin kaatumiselle. Sinällään tuo kaatuminen oli hyvin harmittoman oloinen, rannalla kuvia ottaneetkin olivat kääntäneet katseensa eskimon jälkeen muualle ja olivat ihmeissään että mitä tapahtui. Ehkä sitä pitäisi kaatua useammin, edellisestä kaatumisesta laskutouhuissa olikin vierähtänyt jo tovi..
Magneettikuvat otettiin ja lausunto oli varsin tylyä tekstiä. Toisaalta tuomio oli odotettu ja itseasiassa puukkoa tulee tänään 29.4.2015, aamupäivästä suunnaksi Dextraan hakemaan ortopedi Ilkka Antti-Pojalta toinen leima kantiskorttiin.
Kiitoksia vielä kaikille paikalla olleille. Koskimelontaystäville haluaisin antaa tästä pari asiaa mietittäväksi:
1. Reskutusasioiden treenaaminen on jokaisen melojan velvollisuus. Jos/kun vahinko sattuu, niin on paljon mukavampi niin auttajan kuin autettavan puolesta kun hommat sujuvat määrätietoisesti ja turvallisesti. Myös tarvittavat turvavarusteet pitää olla mukana tutuillakin koskilla.
2. Onko vakuutuksesi kunnossa? Olen kuullut monen ihmisten marmattavan mm. siitä, että kun lisenssi maksaa 50 euroa (tms.). Vahingon sattuessa ko. euromäärä on varsin pieni hinta siitä, että pääsee nopeasti hoitoon ja selviää mahdollisesti yhdellä kuntoutusjaksolla (yleislääkäri kertoi minulle heti, että julkisella puolella tätä yritettäisiin tod. näk. kuntouttaa ensin ja sitten kun puolen vuoden päästä todetaan että eihän se käsi pysy paikallaan, niin sitten leikataan ja taas kuntoutetaan, ja saman asian lähes samoin sanoin kertoi ortopedi Ilkka-Poika). No tällä kertaa ei itsellänikään ollut lisenssiä vielä hankittuna, mutta toinen vakuutus oli, jonka turvin homma nyt etenee. Olkapään operaatio magneettikuvineen ym. hoitoineen on noin 4000-5000 euron paukku.
-AnttiP
p.s. Aapo soitti pari päivää myöhemmin ja käytiin tilanne vielä läpi; Yhden virheen Aapo oli löytänyt tilanteen hoidosta (Aapo siis johti reskutustilannetta), muurille nousemisessa tehtiin slingistä valjaat ja heittoköydellä avustettiin muurin ylöskävely. Heittoliinat eivät ole kiipeilyköysiä, vaan aina toinen köysi varmistukseksi, vaikka olisi mataliakin nostoja/laskuja.