Week Of Waves 2015

Perinteikästä isojen aaltojen juhlaa Lapin joilla. Tässä lyhyesti ennakkoinfoa, koskimelonta.comin reportterit ottavat hieman keväämmällä pihteihinsä yhden tapahtuman moguleista ja katsotaan mitä silloin saadaan Jussi Tanskasesta irti.
Tapahtuman kotisivut ovat Facebookissa, mutta jos et erään lehtorin tavoin omista omia tunnuksia tuonne portaaliin, eikä sinulla ole myöskään mahdollisuutta facettaa kenenkään perheenjäsenen tunnuksilla, niin ota yhteyttä suoraan Jussi Tanskaseen 044-297 3880.
9.4.2015 Facebookista kopioitu info
4-7.6.2015 Week of the waves: Kayakers gathering in Muonio to surf big waves!
Optional programme:
5.6 12:00 Freestyle competition
6.6 06:00 Pyhäkuru downhill morning
6.6 14:00 Rafting finnish championship R6
6.6 17:00 Boatercross competition
Freestyle competition will be held where the wave works,
Äijäkoski, Saarikoski or Kelokurkkio.
Optional transfers and lunch on spot. We’ll let you know the fee later on.

Boatercross is held in Saarikoski-Äijäkoski during a break in Rafting competition. Free transfer back to Harriniva!

Pyhäkuru downhill morning
Pallas mountains 30km from Muonio offers a perfect way to get rid of your hangover. Downhill skiing in pyhäkuru!
If the snow situation is good, we’ll organize a downhill kayaking competition in Vatikuru, Pallas.
Pyhäkuru is 3km hike away, Vatikuru 2,5km
Video from last year.

Vantaanjoki kohisee Nukarinkoskellakin

Antti kävi eilen tarkastamassa tilannetta Vanhiksella. Nukarinkoski osui tänään omalle reitille. Vesitilanne vaikuttaa Nukarillakin varsin hyvältä. Alapäässä näyttäisi olevan varsin vauhdikasta keikutusta tiedossa. Myös putouksessa saattaisi olla tekijämiehille paikka näyttää taitonsa. Kuvat 2.4.2015 aamulta. Myllymäen mittauspisteessä näytti 2.4. virtaamaksi noin 55 m3/s.

Nukarin luiska ja putous
Luiskan takaisinveto oli jonkinmoinen, kannattaa tarkistaa tilanne rannalta.

 
Kosken alaosa
Kosken alaosa näytti varsin vauhdikkaalta.

Kosken yläosa
Yläosan kivikkoinenkin pätkä näytti varsin mukavalta, eikä kivet vaivaa ainakaan yhtä pahasti kuin vähemmällä vedellä.

Riihimäen jätevedenpuhdistamo toiminnassa?

Vantaanjoen vesienhoitoyhdistyksen edustajan mukaan taimenen kudusta pystytään päättelemään, kuinka hyvin puhdistamo pystyy elvyttämään Vantaanjoen kuntoa.
11.-12.4. järjestettävät melontakilpailut Myllykoski bigwater festival ja iceBREAK 2015 antavat myös esimakua, onko joessa vielä puhdistuslaitokselta peräisin olevia bakteereja. Olisi myös mielenkiintoista tietää, onko tuo kapasiteetin lisäys riittävä, ettei tulva-aikana tarvitsisi enää juoksuttaa puhdistamolta käsittelemätöntä vettä Vantaanjokeen.
http://yle.fi/uutiset/taimenen_kudun_onnistuminen_paljastaa_pystyyko_riihimaen_uusi_jatevedenpuhdistamo_elvyttamaan_likaantuneen_vantaan/7904988

Vauhdilla virtaa Vantaa

Helsingin Vanhankaupunginkoskella olisi hulinaa tarjolla, virtaama on 75 mottia / s ja jatkaa varmasti vielä nousua. Kuvat otettu klo 17:30 aikoihin, gaugen lukema peräisin klo 15:40. Virtaama on yli kaksinkertaistunut alle 24 tunnissa, tällainen joki on Vantaa 🙂
Reilun viikon päästä Myllykoski Bigwater Festival sekä iceBREAK. Tulevan viikon sääennusteet taitaa pistää melojien vatsoja kuralle jo ennen kisoja..

Vanhankaupunginkosken itähaara

Itähaaran yläosa

Länsihaaran pahamaineinen putous

Vanhankaupunginkosken pato – joen länsihaara

 
Dreija toimii!! Hontto oli hyvin stabiili, jos paikka kiinnostaa niin äkkiä kamojen kanssa Vanhikselle! Kuva ei tee oikeuksia paikalle, kun kuvattu ylhäältä päin. Hontto on vauhdikas, antaa välillä huutia kokeneemmillekin 🙂

Bigwaterin julisteet levitetty

Sunnuntain ulkoilut tuli hoidettua julisteiden levittämisen muodossa Nurmijärvellä. Myllykosken lisäksi pyörähdin pitkästä aikaa Kuhakoskella. Muutama kuva päivän seikkailuista ohessa.
 Kisan jälkipelit käydään Myllykukossa
Kuhakoskessa oli melko vähän vettä mutta olis kai tuollakin vedellä laskettavissa. Virtaama kuvaushetkellä noin 1,2 m3/s Luhtajoen vedenmittauspisteessä.
 Myllykoskella puunrunkoja, nämä saadaan helposti vielä siivottua. Lähtölinjan yläpuolella on kaatuneita puita hieman ikävästi, joten vesillelähtö tulee olemaan pikkasen aikaisempia vuosia alempaa (lähtölinja säilyy samana).  Ylikylän mittauspisteessä virtaama oli noin 6 m3/s.

Nukarinkoskella ensilaskuja?

Lauantai 14.3.2015 klo 11:00
Dynaaminen nelikko suuntaa kohti etelä suomen erästä pahamaineisimmista jokiseikkailuista. Seikkailun suunnaksi otettu koskialue ei ole pahamaineinen vaikeutensa tai vaarallisuutensa
vuoksi. Nukarin koskilla jokainen eteläsuomen meloja tulee uimaan vähintään kerran elämänsä aikana. Ja tottahan siellä jo moni tunnettu Suomen sankarimeloja on räpylöitään heilutellut raikkaassa kevättulvavedessä, kulauksia herkullisesta Vantaanjoesta nauttien (Nukarin kylän kohdalla kulkee Lohenoja nimellä).
Tarinamme nelikon parkattua urheilullinen punainen Volvo parkkipaikalle Nukarilaisen hoivalaitoksen läheisyyteen, ja todettua koskimelonnan ja huimausaineista toipumisen yhtäläisyys juoksushuttlen jälkeen, alkoi varsinainen koskimelonta. Nukarin kosket ovat luonteeltaan sangen lempeitä ensisilmäyksellä, eihän missään koskessa ole varsinaisia ikäviä vaaranpaikkoja. Vaan jostain syystä jokaisella Nukarin reissulla joku ui. Ui statuksesta tai kokemuksestaan riippumatta, sillä jokainen ui joskus Nukarilla. piste. Tänä keväinen Nukarin lasku oli varsin maittava, vain yhdellä (1) uinnilla.

Kaitsun aukkopeitto aukesi Nukarinkoskella kauden avauksessa (kuva: Jukka Huitila)
Kaitsun aukkopeitto aukesi Nukarinkoskella kauden avauksessa (kuva: Jukka Huitila)

Virtauksen ollessa maltillinen, vaikka riittävän korkea tarjotakseen koskimelontaa meille etelän vetelille (http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2101220y/wqfi.html 33 mottia käppyrän mukaan). Lämmittelypätkän melottuamme (n.3km) kohtasimme Nukarin varsinaisen mielenkiinnon kohteen, eli kolmihaaraisen haasteen.
Nukarin kylän urheilukentän läheisellä kalastelu sun makkaranpaistopaikalla on koskialueen haastavin mölinä, joka jakautuu kolmeen vaihtoehtoon. Kalaporras on yksioikoinen tasaisesti laskeva kivinen kapeikko jossa meloja kiville törmäillen laskee kolmisen metriä alamäkeä 20n metrin matkalla, kunnes joutuu sata metriä pitkään kiviseen koskeen joka on laskupätkän viimeinen haaste. Toinen vaihtoehto taasen on Nukarin ”kuuluisa” luiska, jossa guru jos toinenkin on uintihaasteensa vastaanottanut.
Tällä kertaa kukaan hurjista laskijoistamme ei ottanut haastetta vastaan. (Ikävä jäälippa juuri imurihonton takaisinimun päälllä karsi turhat laskuinnot.) Kolmas vaihtoehto on pystysuora putous terävän kivijärkäleen ja terävän louhikon väliseen pienee koloseen, jossa laskusuorituksen sisältämän jännityksen voi tiivistää puolen sekunnin mittaiseen vapaapudotukssen. Seurueestamme yksi henkilö koki elämänsä olleen riittävän pitkä ja vapaapudotuksen riittävän houkutteleva mahdolliseen ensilaskuun (harvinaista herkkua koskimelojien keskuudessa. toim. huom.) kolmen järkevämmän pommittaessa kalainnousuporrasta alaspäin.
Lopputuleman ollessa tylsähkö, siis onnellinen, voinee todeta Nukarin kosken olevan vallan mainio melontakauden aloituspaikka yhdelle jos toisellekkin koskimelojalle. Toivoen toki eskimopyörähdyksen nousevan.

Ettei vallan höpinät mene unelmoinnin puolelle, voitaneen esittää ansioituneen sivustaseuraajan internettiin jakama todistusaineisto (videon kuvaus ja editointi: Kari Kanerva).
Suomen suurimmalle koskimelontamedialle; Ville Arkonkoski

Kauden avaus aurinkoisella Keravanjoella

Vaikka koskimelontaa on tullut harrastettua jo pidempään, niin melontakautta ei ole tullut avattua aiemmin näin aikaisin. Eipä ylipäätään talvimelonta ole itseä kiinnostunut, mutta kun kevät on jo poikkeuksellisen pitkällä, niin kelpasi kamat kaivaa varastosta esiin ja suunnata Keravanjoelle. Ohjelmassa oli Matarinkoskelta Hanabölenkoskelle melonta ja mahdollisesti useampaan kertaankin.

Jukka, Ville, Toni, Kimmo, Allu, Kaitsu ja Henkka jääkannella Matarinkosken niskalla

Kahdeksan melojan voimin lähdettiin aurinkoisena iltapäivänä vesille. Ville, Allu, Jukka ja Kaitsu olivat käyneet ensin lämmittelemässä Nukarilla, tulivat sitten tälle vähän vähemmän jämäkälle pätkälle verryttelemään. Ville oli kuulemma tehnyt hurjuuksia ja Kaitsulta auennut aukkari, ehkä saadaan kuulla tarkemminkin reissusta..
Keravanjoen Pikkukoskessa Toni Spännäri etualalla, perässä seuraa Alina Mäkimartti ja Kimmo Kolehmainen (kuva: Antti Eloranta)
Keravanjoen Pikkukoskessa Toni Spännäri etualalla, perässä seuraa Alina Mäkimartti ja Kimmo Kolehmainen (kuva: Antti Eloranta)

Melottiin Matarinkoski, PIkkukoski ja viimeisenä Hanabölenkoski, kannettiin kajakit parkipaikalle ja todettiin yhden kierroksen riittävän tällä kertaa.
Kai Lindqvist Keravanjoen Pikkukosken niskalla (kuva: Antti Paavilainen)

Vedenkorkeus Hanalassa oli 23,15 m, tämä on melkein matalin vesitilanne, jolla joelle kannattaa lähteä, kosket alkavat mennä turhan kivisiksi. Kokonaisuudessaan kosket ovat kaikki I-luokkaa, kevyesti kausi siis avattu ja kamat valmiina ehkä hieman jämäkämpäänkin. Tai laskupaatti on vielä uusimatta, viime kesän Norjan reissulla väsähtänyt Jefe kelpaa kyllä lähijoille, mutta uusi paatti on siis hakusessa. Onko se Pyranha, Jackson, Wavesport vai Dagger, selvinnee ehkä piakkoin..
-AnttiP
p.s. Nukarin reissulaisten edesottamuksista oma juttunsa